Asumisen hinnasta ollaan syystä huolissaan
Ympäristöministeriön Turun yliopistolla teettämässä raportissa todetaan, että liki puolet pienituloisista kotitalouksista käytti vuonna 2018 yli 40 prosenttia eli kohtuuttoman paljon tuloista asumiseen. Vuokralaiset ry. muistuttaa, että heidän tilannettaan heikentää entisestään vielä se, että asumisen liitettäviä oheiskuluja on yhä enemmän. Myös koronan on todettu heikentäneen erityisesti pienituloisten tilannetta.
-Raportin mukaan suomalaiset ovat muiden maiden asukkaisiin verrattuna enemmän huolissaan asumisen hinnasta. Se ei ole ihme, sillä Suomessa asumisen kuluihin vaikuttavat monet tekijät selittävät huolta. Isoihin kuluihin ei pidäkään tottua, jos halutaan pitää kiinni mahdollisuuksien tasa-arvosta ja välttää segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen aiheuttamat ongelmat, joista kärsitään laajasti muualla Euroopassa, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Menneinä vuosikymmeninä pidettiin 25 prosentin kuluerää käytettävissä olevista tuloista kohtuullisena käytettäväksi asumiskuluihin.
– Kun vielä muistetaan, että elinkustannukset olivat aikaisemmin pienemmät, yli 40 prosentin osuus on törkeän kohtuuton. Nyt tarvitaan painavia tekoja asumiskulujen pienentämiseksi. Esimerkiksi vuokrasääntelystä täytyy vakavasti keskustella ja kääntää huomio asumisen perusoikeuteen. Nyt vaikuttaa liikaa sijoittajien näkökulma, toteaa Viita ja jatkaa:
– Väite, että suomalaisten asumiskulut ovat eurooppalaisella tasolla verrattain kohtuulliset, on kestämätön. Suomessa esimerkiksi ruoka ja juomat ovat huomattavasti kalliimmat kuin muissa maissa. Suomalainen maksaa ruoastaan viidenneksen enemmän kuin muut EU-kansalaiset keskimäärin.
Vuokralaiset ry haluaa lisätä merkittävästi ARA-asuntojen tuotantoa, koska vain sitä kautta saadaan markkinoille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Markkinat ovat osoittaneet, ettei vapaarahoitteinen tuotanto hiipuu heti, kun hinta lähtee laskuun.
Pienituloiset asuvat kauempana työpaikkoja
– Pieni- ja keskituloisilla on yhä harvemmin mahdollisuus asua suosituilla alueilla lähellä työpaikkoja ja kaupunkien keskustoja eli heillä auton tarve korostuu ja se myös mielletään osaksi asumiskulua. Toisaalta auton hankinta- ja ylläpitokulu on heille suhteellisesti huomattavasti suurempi kuluerä kuin isotuloisille ja aiheuttaa siksi myös suurempaa taloudellista huolta, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Suomi on myös harvaanasuttu maa, jossa yksityisautoilulle on perustellumpi tarve kuin tiiviisti asutusta Keski-Euroopassa. Korona-aika on selkeästi myös lisännyt yksityisautoilun tarvetta, eikä voida olettaa, että epidemiatilanne jäisi yksittäiseksi poikkeukseksi.
Asumispalvelut yhä useammin verkossa
Suomi on tunnetusti edelläkävijä digiteknologian kehittämisessä. Se on hyvä asia, mutta on selkeästi myös lisännyt kotitalouksien tietoliikenneyhteyksien kulueriä, jotka täytyy Vuokralaiset ry:n mukaan lukea osaksi asumiskuluja.
Teknologien kehittymisen johdosta yhä useammassa vuokratalossa asukasviestintä ja asumisen palvelut hoidetaan enenevässä määrin sähköisesti toisin kuin muualla Euroopassa.
– Erityisesti lapsiperheissä kulut voivat olla isot, kun kaikille hankitaan omat laitteet. Se on kuitenkin keskeinen osa modernia suomalaista elämää, joten tietoliikennekulut täytyy lukea mukaan myös asumiseen, toteaa Viita.
Sääolosuhteet nostavat rakentamisen kustannuksia
Myös rakentamisessa joudutaan varautumaan kylmempiin sääolosuhteisiin eli rakentamisen kulut ovat kalliimmat. Vuokralaisia huolettaa myös tulevat kulut esimerkiksi vähähiilisyyden edistämiseksi.
– Vähähiilisyyden tavoite on ilman muuta tärkeä, mutta ovatko kaikki toimenpiteet todella perusteltuja. Voidaanko esimerkiksi olla varmoja, että onko todella tarpeen tehdä sähköautoille uudistuotannossa varaustoimenpiteitä vai voiko esimerkiksi kaasuautoilu olla tulevaisuudessa suositumpaa, kysyy Viita.
Myös suomalaisten innokkuus toteuttaa kaikkia säännöksiä pilkuntarkasti saattaa aiheuttaa ylimääräisiä kuluja asumiseen.
– Tässäkin asiassa on ilman muuta tärkeä korostaa, että säädösten noudattaminen on pääsääntöisesti hyvä asia, mutta olisiko joskus hyvä odottaa hieman pidempään, jotta asioista saadaan tarkempaa tietoa ja kokemusta, toteaa Viita.
Suomessa vietetään enemmän aikaa sisätiloissa
Myös asumisviihtyisyys täytyy ottaa Suomessa huomioon ihan eri tavalla kuin eteläisemmässä Euroopassa, koska täällä joudutaan viettämään aikaa enemmän sisätiloissa. Asumisviihtyisyyden edistämiseen kuuluu muun muassa asuntojen korjaustoiminta ja myös yhteistilojen rakentaminen. Vuokralaiset korostaa, että asumisviihtyisyys kuuluu myös ARA-asuntojen asukkaille.
– On erittäin tärkeää, että ARA-asunnot pidetään kilpailukykyisinä myös asumisviihtyisyyden osalta. Vuokra- ja asumisoikeusasukkailta ei voida odottaa tyytymistä matalampaan asuntojen ja talojen kunto- ja laatutasoon, korostaa Viita.