Asoasioiden neuvottelukunta hakee vielä rooliaan
Asumisoikeuslain uudistus toi tullessaan uuden valtakunnallisen yhteistyöelimen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan, jotta asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia yhtiöiden toimintaan voitaisiin parantaa. Viime vuonna käynnistynyt toiminta hakee vielä paikkaansa järjestelmän kehittäjänä sekä aloitteiden tekijänä ja lausuntojen antajana.
Neuvottelukuntaan kuuluu niin asukkaita, yhtiöiden edustajia kuin myös järjestöjen edustajia. Tänä vuonna mukana on myös Vuokralaiset ry. Neuvottelukunnan koolle kutsumisesta vastaa ympäristöministeriö. Hybridikokouksia oli viime vuonna seitsemän.
– Neuvottelukunnan alkutaival on ollut työskentelytapojen hakemista. Asukkailta on tullut palautetta, että he kokevat edelleen, että eivät voi tarpeeksi vaikuttaa asumisoikeusyhtiöiden toimintaan tai asumiseensa. Kun toimintatavat vakiintuvat, uskoisin neuvottelukunnan pystyvän toimimaan laaja-alaisesti sekä viemään asumisoikeusasumista eteenpäin ja vastaamaan haasteisiin, sanoo lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ympäristöministeriöstä.
Järjestäytyminen tapahtui yhdessä sopien
Ensimmäisenä vuotena kokouksissa käsiteltiin ja yhdessä sovittiin muun muassa järjestäytymiseen liittyviä asioita kuten pöytäkirjakäytänteistä. Sihteerin vuoro sovittiin kiertäväksi.
– Pöytäkirjojen kirjaamiskäytännöistä on keskusteltu paljon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta linjasi aluksi, että pöytäkirjassa pysytään yleisellä tasolla eikä yksittäisiä keskusteluja kirjata yksityiskohtaisesti. Kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisessa asemassa keskustelussa, ja jos joku haluaa jättää eriävän mielipiteen, se myös kirjataan. Jos asukkaat olisivat kovin eri mieltä ehdotuksista, niin silloinhan päätöstä ei pitäisi syntyä tai näkyisi äänestystulos. Varmasti on kehitettävää siinä, miten asioita alustetaan ja onko neuvottelukunta valmis käymään keskustelua, ja miten keskustelusta saataisiin mahdollisimman hedelmällistä. Päätösten perusteluja ja tiedottamista voisi myös kehittää, pohtii Karjalainen.
Puheenjohtaja valittiin äänestämällä
Jokaisesta asumisoikeusyhtiöstä neuvottelukunnassa on sekä asukkaiden että yhtiön edustaja. Lisäksi mukana on asukkaiden ja aso-yhtiöiden järjestöjen edustajat sekä yksi yhdistys edustettuna. Neuvottelukunnan puheenjohtajan valinta perustuu lakiin.
– Lain mukaan neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Näin myös tehtiin eli puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valittiin äänestämällä, kertoo Karjalainen.
Neuvottelukunta on käsitellyt asukkailta tulleita asioita. Lisäksi se on antanut muun muassa suosituksen asukashallinnosta tiedottamisesta asumisoikeusyhteisöissä, lausunnon hallitusohjelman asoasumiseen liittyvistä linjauksista ja aloitteen kohdekohtaisen vaihdon etusijan tarkentamisesta.
– Neuvottelukunnassa ei tullut esille kantaa, jonka mukaan haluttaisiin estää jo asoasunnoissa asuvien pääsy uusiin asuntoihin. Asotuotannosta osalta varapuheenjohtajana toimiva Friman jätti kuitenkin eriävän mielipiteen, joka myös kirjattiin pöytäkirjaan. Jotta neuvottelukunta olisi toimiva, neuvottelukunnan edustajien tulisi pyrkiä edustamaan laajemmin asukkaiden kantoja, korostaa Karjalainen.
Friman tuo kommenttikirjoituksessaan esiin myös aso-tuotannon hintatietoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran vuoden 2023 tilastojen mukaan aso-tuotannon rakennuskustannushinta on 3 624 euroa neliöltä ja hankinta-arvo vuokratontilla 4 059 euroa neliöltä ja omalla tontilla 4 113 euroa neliöltä.
Järjestelmän kehittäminen tärkeässä roolissa
Karjalainen pitää neuvottelukunnan roolia merkittävänä erityisesti aso-järjestelmän kehittämisessä ja vastaamisessa ajan haasteisiin.
– Aso-järjestelmässä on ollut kipukohtia ihan peruselementeissä, kuten asukkaiden mahdollisuudessa vaikuttaa muun muassa asumiskustannusten kehittymiseen. Neuvottelukunnan etuna on, että se tuo kaikki toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan näistä ydinkysymyksistä ja yleisemmin järjestelmän kehittämisestä, toteaa Karjalainen ja pitää neuvottelukuntaa myös ympäristöministeriön kannalta tärkeänä.
– Näkisin, että asukkaiden tarpeet ovat neuvottelukunnassa ensisijaisia, mutta toki lainsäädännön kehittämisen kannalta on todella tärkeää saada asukkaiden näkemyksiä ja päästä keskustelemaan asioista, painottaa Karjalainen.
Tavoitteena on myös viestiä jatkossa paremmin neuvottelukunnan asioista kaikille asoasukkaille.
– Viestinnän olisi toimittava paremmin suoraan asukkaille. Asumisoikeusyhtiöissä olisi hyvä käsitellä neuvottelukunnan asioita ja tiedottaa niistä asukkaille, pohtii Karjalainen.
Vaikutukset nähdään viiveellä
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä arvioi, että vaikutukset aso-yhteisöjen toimintaan tulevat viiveellä.
– Toistaiseksi vaikutusta voi olettaa olleen lähinnä yhteistyöelimen tiedottamiskäytäntöjä koskevalla suosituksella. Joiltain osin, esimerkiksi hallituksen politiikan arvostelemisen osalta, vaikuttavuutta on mahdotonta todeta, mikä ei toki tarkoita, etteikö vaikuttavuutta olisi.
Riskilän mukaan yhteisöjen kannalta tärkein anti liittyy lainsäädännön muuttamista koskeviin aloitteisiin, kunhan niitä saadaan lainsäädäntöprosessissa eteenpäin.
– Paljolti sen ansiosta, että viranomaiset osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn, neuvottelukunnan rooli järjestelmän kehittäjänä voi muodostua varsin merkittäväksikin. Yhteisöjen ja asukkaiden yhteisiin näkemyksiin perustuvat aloitteet ja suositukset ovat neuvottelukunnan painavinta antia, mutta millaisen merkityksen ne saavat, sitä on vielä liian aikaista arvioida, toteaa Riskilä.
Riskilän mielestä neuvottelukunnan suuri anti on ollut myös se, että käsitellyistä asioista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen eri toimijoiden kanssa.
– Kahta tapausta lukuun ottamatta päätökset ovat tähän mennessä olleet yksimielisiä. Erilaisia mielipiteitä on aina, ja niin pitääkin olla, jotta asioiden eri näkökulmat saadaan esiin. Se on käsittääkseni ollut myös lain tarkoitus tälle yhteistyöelimelle. Kokousten perusteella minulle on tullut käsitys, että neuvottelukunnan jäsenet ovat ymmärtäneet hyvin, että yhtiöiden ja asukkaiden intressit asoasioissa ovat yhteiset, eivät vastakkaiset. Demokraattiseen järjestelmään kuuluu kuitenkin myös se, että jos jää mielipiteensä kanssa vähemmistöön, se pitää vain hyväksyä, toteaa Riskilä.
Neuvottelukunnan pöytäkirjat löydät netistä
Neuvottelukunnan pöytäkirjat ja yhteystiedot löytyvät valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta
https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM018:00/2023
26.9.2023 kokouksen pöytäkirjasta on luettavissa, millä tavalla neuvottelukunta otti kantaa Riskilän mainitsemaan hallituksen päätökseen lakkauttaa valtion tuki asotuotannolta.
Takaisin sivun alkuun