Asukkaiden pärjääminen huolettaa
Haapajärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala ei säästele sanojaan pohtiessaan, miten sosiaalitukien leikkaukset tulevat vaikuttamaan asukkaisiin ja sitä kautta myös yhtiöiden toimintaan.
Taina Ruhalaa kuunnellessa tulee mieleen tomera suvun matriarkka, joka pitää katraastaan huolta sydämellä ja järjellä. Asuntoja Haapajärven vuokrakodeilla on omistuksessaan noin 300 ja työntekijöitä kaksi.
– Täällä ei voi etääntyä kovin kauas asiakaspinnasta, kun asiakkaat tulevat tutuiksi ja silmissään näkee heti seuraukset, niin asukkaiden oman toiminnan kuin poliittisten päätöstenkin, toteaa Ruhala, joka on nyt todella huolissaan siitä, miten edessä olevat asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaukset vaikuttavat ihmisiin.
– Osa asukkaista varmasti lamaantuu ja mielenterveys heikkenee pahastikin, osa yrittää tehdä jotain asioilleen siitäkin huolimatta vaikka onnistuminen olisi vaikeaa. Muutoksia toki tarvitaan, mutta heikoimmassa asemassa olevilta ei pitäisi viedä elämän edellytyksiä. Suomalainen yhteiskunta on ollut sellainen, että on haluttu taata ihmisille säällinen elämä ja se olisi kyllä säilyttämisen arvoinen asia, painottaa Ruhala.
Ruhalan mukaan asukkaissa on ihmisiä, joiden tulot ovat niin pienet, että ei ole välttämättä varaa hankkia edes valokuvaa henkilöpapereita varten, mikä taas johtaa siihen, ettei saa vaikkapa pankkitunnuksia. Elämä digiyhteiskunnassa menee sen takia todella vaikeaksi.
– Eikä kaikilla ihmisillä ole mahdollisuutta parantaa tilannettaan työllistymisen kautta esimerkiksi terveydentilan tai osaamisen vuoksi. Eläköitymispolkukin on tänä päivänä kivikkoinen, muistuttaa Ruhala.
Leikkauksilla on myös seurannaisvaikutuksia
Sosiaalitukien leikkaukset sattuvat nyt tilanteeseen, jossa ARA-asuntojen vuokria on jouduttu nostamaan lainojen korkojen ja kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun myötä. Elinkustannusten nousu on nostanut myös muuta elämisen hintaa.
– Asumistuen leikkaukset ja muut tukeen liittyvät kiristykset voivat vaikuttaa niin, että jo 50 euron takia ihminen voi joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle halvemman asunnon perässä. Varsinkaan vanhemmalla iällä ei enää helposti löydä uusia sosiaalisia verkostoja ja yksinäisyys lisääntyy, mikä tuo yhteiskunnalle aina seurannaisvaikutuksia, toteaa Ruhala.
Ongelmana Haapajärven kaltaisille pienillä paikkakunnilla on, että tarjolla ei useinkaan ole pieniä edullisia asuntoja, kuten Kela jatkossa edellyttää, jos vuokra on liian korkea.
– Meidänkin asuntokanta on niiden rakentamisaikakauden kysyntätilanteeseen tehtyä eli hyvin perheasuntovoittoista, eikä valtiontukea ole viime vuosina annettu rakentamiseen muualle kuin kasvukeskuksiin, kertoo Ruhala ja uskoo sosiaalitukien leikkauksien lisäävän asukkaiden maksuvaikeuksia ja sitä kautta myös asukasvaihtuvuutta.
– Kaikki tämä tuo asumiseen turvattomuutta. Muutos voi myös lisätä ihmisten pakkoa pariutua, jotta vuokralle saadaan kaksi maksajaa, tai lisätä kimppa-asumista. Muuttamisen sijaan ihmiset myös supistavat menojaan muusta peruselämästä, kuten ruoasta ja terveyteen liittyvistä asioista, mikä tuo jälleen seurannaisvaikutuksia, listaa Ruhala.
Yhtiöt hankalassa välikädessä
Myös yhtiöille tilanne on hankala. Isoja asuntoja ei pystytä pilkkomaan pienemmäksi ilman mittavia remonttikustannuksia, joita ei kannata tehdä, koska ne eivät rakennuksen jäljellä olevan elinkaaren aikana koskaan maksa itseään takaisin. Valtiokaan ei myönnä tukea korjausrakentamiseen pienten paikkakuntien taloille ilman erityisperusteita. Myös suunnitteilla oleva tulorajojen käyttöönotto hankaloittaa yhtiöiden toiminta.
– Tulorajat tuntuvat aika tarpeettomilta ja lisäävät hallinnollista työtä. Toisaalta asumistuen enimmäisasumismenonormi voi tehdä sen, että ihan pienituloisetkaan eivät saa vuokrattua meiltä asuntoa, kun meillä ei ole riittävästi niin pieniä asuntoja. Uusien eväiden kanssa tässä todellakin on nyt mentävä eteenpäin, huokaa Ruhala.
Haapajärvellä ollaan pystytty tähän saakka hyvin pysymään aallon harjalla. Asuntojen käyttöaste on pitkään ollut 98 %, vaikka se onkin nyt 96 % yhden talon ollessa peruskorjattavana. Kiinteistökantaa on sopeutettu myös purkamalla.
– Pyrimme löytämään asiakkaan kanssa hänelle sopivan asunnon, pitämään asunnot kunnossa ja kannustamaan asukkaita virkistystoimintaan. Me pidämme asukkaista huolta ja vuokran niin alhaalla kuin mahdollista sekä pyrimme korjaamaan viat asunnoissa ripeästi ja tiedottamaan asioista. Näillä eväillä olemme pärjänneet tähän saakka niin, että pystymme tarjoamaan töihin tuleville ja myös paluumuuttajille sisääntulokanavan kaupunkiin, toteaa Ruhala.
Yleishyödyllisillä yhtiöillä on yhteiskunnallista merkitystä
Ruhala muistuttaa, että ARA-yhtiöt on aikoinaan perustettu, että kaikkein pienituloisimmillakin ihmisillä olisi koti. ARA-asuntojen myötä Suomessa onkin pystytty hyvin torjumaan asunnottomuutta. Ruhala haluaa muutenkin nostaa yleishyödyllisten yhtiöiden yhteiskunnallista merkitystä esiin.
– Tarjoamalla asuntoja, pitämällä niistä hyvää huoltoa ja opastamalla ihmisiä asumiseen liittyvissä asioissa yhtiöt tekevät paljon sellaisia asioita, jotka helpottavat yksittäisen asukkaan elämää ja toisaalta myös sosiaalitoimen tilannetta, toteaa Ruhala, mutta tekee kuitenkin selvän eron vuokrataloyhtiön ja kunnan sosiaalitoiminen osalta.
– Sosiaalityö on sosiaaliviraston tehtävä. Aiemmin tuo työnjako oli ehkä epäselvempi, mutta asumisneuvonnan tullessa kuntiin, tilanne on muuttunut, toteaa Ruhala.
Myös asumisneuvontaan liittyvät tuet ovat nyt leikkurissa. Haapajärven onni on, että kunta oli mukana keväällä päättyvässä Stea-hankkeessa, jossa rakennettiin toimintamalleja erilaisten asumisen ongelmatilanteiden varalle. Nyt kunta on hakenut Nivalan kanssa ARAlta rahaa asumisneuvontaan, koska sen tarve ei ole mihinkään hävinnyt.