KOTI, YKSILÖ JA YHTEISKUNTA -KIRJA OSOITTAA:

Asuminen on kaikkea muuta kuin joko tai -kysymys

Asuntopolitiikassa vallitsi vuosikymmeniä yksimielisyys valtion tukeman asuntotuotannon tarpeellisuudesta. Viime vuosina sijoittajavetoinen asuntomarkkina on vienyt ajattelua toiseen suuntaan. Uusi, näkökulmia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen esittelevä kirja pyrkii osoittamaan, että asuminen on niin laajasti yhteiskuntaan vaikuttava tekijä, että suositeltavampaa olisi nähdä molempien näkökulmien hyvät puolet, ja kehittää asioita sekä että -ajattelun keinoin.

Suurimmalle osalle ihmisiä vakituinen asunto on koti, joka toimii arjen hyörinän kiintopisteenä, parhaimmillaan turvapaikkana. Kodin merkitys on Suomessa arvostettu niin korkealle, että 1960-luvulta lähtien valtio on ottanut aktiivisen roolin markkinoilla varmistaakseen ara-asuntojen myötä kaikille mahdollisuuden hyvään kotiin. 1990-luvulla valtion tukema asuntotuotanto pelasti laman aikaan myös rakennusteollisuuden täydelliseltä katastrofilta.

Koti on ollut vuosikymmeniä monelle suomalaiselle myös elämän suurin sijoitus, kun omistusasumisen on nähty olevan varma taloudellinen vanhuudenturva. Kymmenisen vuotta sitten tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Maakunnissa omistusasuntojen hinnat lähtivät rajuun laskuun, ja ihmisten elinikäiset säästöt sulivat nopeasti. Vuokramarkkinoille puolestaan rynnisti laaja joukko sijoittajia, yhä enenevässä määrin myös ulkomaalaisia toimijoita.
 

Yksituumaisuudella hintataistoon

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt hurjasti, mutta runsaasta tuotannosta huolimatta asumisen hinta on kallistunut kallistumistaan kasvukeskuksissa ja markkinat ohjaavat asunnot heille, joilla niihin on varaa. Koti, yksilö ja yhteiskunta -kirjan asiantuntijoiden mukaan markkinaehtoinen asuntotuotanto ja kilpailu eivät ole tuottaneet myöskään tavoitteiden mukaista parempaa laatua edullisempaan hintaan.

– Lopputulos on, että asuminen on nyt kohtuuttoman kallista pienituloisille ja kallista myös jo keskituloisille asukkaille. Asuntopolitiikkaan tarvittaisiin tästä syystä nyt nimenomaan yksituumaisuutta vastakkainasettelun sijaan, pohtii TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss, joka on ollut kirjaidean takana yhdessä Vaasan yliopiston tuotantotalouden edesmenneen professori Josu Takalan kanssa.
 

Omalla rahalla pärjääminen on yhteinen tavoite

Koti, yksilö ja yhteiskunta -kirja paneutuu asumiseen nimenomaan kohtuuhintaisuuden näkökulmasta. Perinteisesti kohtuuhintaisuus-sana on liitetty valtion tukemaan asuntotuotantoon, koska vapaarahoitteinen tuotanto ei ole tuottanut moisia asuntoja.

– Kohtuuhintaisuus ei terminä ole yksiselitteisin. Se mikä on toiselle kohtuuhintaista ei välttämättä ole sitä toiselle. Kun siihen liitetään omalla rahalla pärjäämisen mahdollisuus, kohtuuhintaisuus saa sen merkityksen, jota kirjassa haetaan, selventää Forss ja uskoo, että juuri tuosta asiasta voi löytyä yhteinen sävel eri näkökulmista asuntopolitiikkaa katsovien kesken.

– Asumisen hyvä laatu, kohtuuhinta ja omalla rahalla pärjääminen niin että oma etu yhdistyy yhteisön edun kanssa lienee kaikkien yhteinen tavoite. Parhaiten tuon tavoitteen saavuttamista tukisi pitkäjänteinen ja selkeä asuntopolitiikkaa, toteaa Forss.
 

Tutkittua tietoa tarvitaan lisää

Asiantuntijat nostavat tuoreessa kirjassa esiin, että päätöksenteon tueksi kaivattaisiin nykyistä enemmän tutkimusta. Usein asuntopoliittinen keskustelu ara-tuotannon osalta kilpistyy hedelmättömään kiistelyyn siitä, kumpi tukimuoto on parempi: asumistuki vai asuntojen rakennuttamiseen suunnattu tuotantotuki.

– Ihan liian usein törmätään tilanteeseen, jossa mielipiteitä ja näkemyksiä riittää, mutta varma tieto puuttuu. Kyse voi olla myös tiedon yksipuolisuudesta: mahdollista ongelmaa tulisikin lähestyä riittävän monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista. Tutkimustulokset tulisi luonnollisesti ottaa poliittisessa päätöksenteossa myös huomioon, toteaa Forss.

Kuten kirjassa luvataan, ara-järjestelmää katsotaan myös kriittisin silmin eri asiantuntijoiden toimesta. Tavoitteena on tuoda esiin monenlaisia näkökulmia, jotta asuntopoliittinen keskustelu tuottaisi uusia ideoita asukkaiden ja koko yhteiskunnan kannalta hankalaan asumisen hintakysymykseen.

– Asumisen korkeaan hintaan kasvukeskuksissa ei ole löydetty ratkaisua. Samankaltaiset asiat pysyvät mukana keskustelussa vuodesta toiseen uusien ratkaisumallien pohdinnan sijaan. Kohtuuhintaiseen asumiseen löytyy mahdollisuuksia, jos tahtotilaa on ja paikkakunnalla halutaan etsiä omannäköisiä ja toimivia käytäntöjä. Tästäkin on esimerkkejä kirjassa muun muassa Oulusta. Aihetta ei pidäkään lähestyä kapea-alaisesti ja yksipuolisesti tai vastakkainasettelun kautta, vaan avoimin mielin. Tällaisessa keskustelussa huomataan usein, että vastakkaisilta tuntuneet mielipiteet eivät loppujen lopuksi olekaan kaukana toisistaan, kannustaa Forss.

Yläkuva: TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss korostaa, että Aauntopolitiikkaan tarvittaisiin nyt ennen kaikkea yksituumaisuutta vastakkainasettelun sijaan.

Koti, yksilö ja yhteiskunta
Näkökulmia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen

Julkaisussa kuvataan monipuolisesti asumisen laajaa kokonaisuutta sekä selvitetään kohtuuhintaisen asumisen nykytilaa eri näkökulmista. Kirjassa annetaan tilaa sekä tutkimustuloksille että asiantuntijoiden haastatteluille. Asumisen ongelmakysymyksiin ei suhtauduta vastakkainasettelun lähtökohdista, vaan maltillisesti yhteistä ratkaisua etsien. Näin saadaan aineksia hyvän asumisen periaatteista ja toteuttamisesta käytävään keskusteluun.

Kirja pyrkii yhdistämään eri osapuolten näkemyksiä, jotta kohtuuhintaisen asumisen tärkeä rooli yhteiskunnassa tulisi nykyistä paremmin esiin. Kirja jatkaa Vaasan yliopiston tuotantotalouden oppiaineen pitkää perinnettä kohtuuhitain asumisen tutkimuksessa.

Kirjan voi ladata luettavaksi osoitteesta: https://www.e-julkaisu.fi/Koti_yksilo_ja_yhteiskunta/#pid=1 (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
 

Tekijät:

Kari Leinamo
Tapio Alho
Teppo Forss
Päivi Karvinen
Merja Mäkelä
Josu Takala

Takaisin sivun alkuun