Ajankohtaista
Milloin täytyy tehdä lastensuojelu- tai huoli-ilmoitus?
Korona-aika on selvästi lisännyt perheiden huonovointisuutta. Moni kokee lastensuojeluilmoituksen tekemisen liian isona puuttumisena toisten asioihin, mutta lasten hyvinvoinnin kannalta ilmoituksen tekeminen voi olla ratkaiseva asia avun saamiseen.
Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja kuten vanhempien uupumistilasta tai sairaudesta johtuva lasten tarpeiden laiminlyönti. Joskus syyt ovat synkempiä kuten vanhempien tai lapsen oma päihteidenkäyttö, pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka. Lapsi voi joskus joutua kantamaan myös suhteettoman suurta vastuuta perheen arjesta, jolloin viranomaisten apu voi olla tarpeen.
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti ottamalla yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Soita hätänumeroon 112, jos tilanne on kiireellinen etkä voi selvittää lapsen asuinkuntaa tai lastensuojelun yhteystietoja. Älä koskaan tee lastensuojeluilmoitusta suojaamattomalla sähköpostilla, koska ilmoituksen tiedot ovat arkaluonteisia.
Ikääntyneen ihmisen avun tarpeesta voi tehdä huoli-ilmoituksen joko omalla nimellä tai nimettömänä. Ilmoituksen perusteella sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä huolen kohteena olevaan ikäihmiseen.
Ilmoitus kannattaa tehdä, jos herää huoli, ettei iäkäs ihminen kykene esimerkiksi asumaan itsenäisesti. Huoli-ilmoituksen tekemisen ohjeistukset löytyvät verkkosivuilta hakusanalla huoli-ilmoitus.
Tupakoinnista aiheutunut remonttitarve tuli vuokralaisille kalliiksi
Vaasan hovioikeus on maaliskuussa antanut tuomion, jolla velvoitettiin vuokralaiset maksamaan vuokranantajalle 12 000 euroa korvauksia lähes 50 000 euroa kustantaneesta remontista.
Tupakoinnista aiheutuneita jälkiä ei luettu tavanomaiseen kulumiseen, vaikka vuokrasopimuksessa ei ollut tupakointia kielletty. Korvausvastuuseen vaikutti myös muu asunnon huolimaton hoito ja siivouksen puute. Lue lisää verkkosivuilta osoitteesta www.vuokralaiset.fi/uutiset.
Vuokratalojen yhteishallintolain uudistus käynnistyy
Ympäristöministeriö käynnistää valtion tukemien vuokratalojen yhteishallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisen. Uudistettava laki koskee kaikkia valtion tukemia vuokra-asuntoja, ja uudistuksella halutaan parantaa niissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin asioihin.
Vuonna 2017 valmistuneessa selvityksessä todettiin lainsäädännön olevan uudistamisen tarpeessa, sillä vuodesta 1991 alkaen voimassa ollut laki ei enää vastaa vuokrataloyhtiöiden ja niiden toimintaympäristön muuttuneita tarpeita.
Ympäristöministeriö on pyytänyt toimijoilta yhteishallintolain uudistamisen suuntaviivoista palautetta, jonka perusteella valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi. Toimijat, kuten Vuokralaiset ry, pääsevät antamaan lausunnon esitykseen todennäköisesti syksyn aikana.
– Hienoa, että lakiuudistus vihdoin etenee. Meillä on elokuun Vuokralaispäivillä erinomainen tilaisuus saada asukkaiden tuoreita näkemyksiä aiheesta lausuntomme pohjaksi, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Tutustu oman vuokranantajan lausuntoon
Yhteishallintolain uudistusta varten pyydettiin toimijoilta näkemyksiä asukashallinnosta. Vastausten pohjalta ympäristöministeriö valmistelee lakiuudistuksen. Voit käydä tutustumassa oman vuokranantajan näkemyksiin ja asenteisiin asukasvaikuttamisesta osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
Yksinasuvien asuintilatarpeita tutkittiin
Arkkitehti Anne Tervo selvitti huhtikuussa hyväksytyssä väitöskirjatutkimuksessaan työikäisten yksinasujien asuintilatarpeita ja -toiveita pääkaupunkiseudulla.
Tutkimus käsitteli esimerkiksi koettua ahtautta, jota ei ole aiemmin tutkittu yksinasujien näkökulmasta. Tämä johtunee osin siitä, että yleisesti asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, kun asukkaita on enemmän kuin yksi per huone - yksinasujat ovat siis eräänlaisia väliinputoajia.
– Yhden hengen asuntokunnan koko on heikko asuintilatarpeiden selittäjä. Kyselytutkimuksessa nousi esiin etenkin yhden hengen asuntokuntien muita suurempi tilantarve. Se liittyy suoraan asukkaiden hyvinvointiin, jonka tulisi olla asumista käsittelevän keskustelun ytimessä, Tervo sanoo.
Erityisesti uudessa asuntotuotannossa tyypillinen ratkaisu yksiö avokeittiöllä on harvoin vastaus työikäisen yksinasujan asuintilatarpeeseen. Huomionarvoista on, että ahtauden kokemus liittyy juuri tähän asuntotyyppiin. Tulosten perusteella Tervo esittää, että yksiö erilliskeittiöllä olisi syytä palauttaa asuntotuotantoon.
Hän esittää myös, että sekä uusien asuntojen että peruskorjattavan asuntokannan suunnitteluvaatimuksiin lisätään monikäyttöisyys. Näin voidaan tuoda joustoa yksinasujien muuttuviin asuintilatarpeisiin ennakoimattomat muutokset mukaan lukien.
– Asuntotutkimuksen tulokset siirtyvät meillä käytäntöön heikosti, koska muutosten oletetaan aiheuttavan automaattisesti lisäkustannuksia vakiintuneisiin tuotantomalleihin. Siksi olen suunnannut tutkimukseni päätössanat päättäjille, jotka voivat nostaa asumisen laadullisia tavoitteita, Tervo kommentoi.