Asoasuntojen peruskorjauksia täytyy lainoittaa
Vuokralaiset ry korostaa asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuuden riippuvan myös taloille myönnetyistä korjauslainoista. Korjausvelkaa ei saa päästää syntymään.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei ole hyväksynyt peruskorjauslainahakemuksia edes kaikille sellaisille asokohteille, jotka ovat täyskäytössä ja suurin osa asunnoista myös asumisoikeussopimuksella.
– Jos asuntoja ja kiinteistöjä ei saada korjattua, asuntojen haluttavuus asumisoikeusasuntoina hiipuu. Tilanne voi johtaa tyhjäkäyttöön, jonka kustannukset katetaan tasausjärjestelmän kautta eli maksajiksi päätyvät toisten kohteiden asukkaat. Se ei ole asukkaiden tasavertaista kohtelua, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
ARAn myöntämät korkotukilainavaltuudet 90-luvulla valmistuneiden asoasuntojen peruskorjaamiseen riittävät kattamaan toimijoiden mukaan vain osan todellisesta korjaustarpeesta.
– Se tarkoittaa, että yhtiöt joutuvat priorisoimaan korjauskohteet. On selvää, että silloin rahoja ei käytetä heikomman kysyntätilanteen alueilla, mikä vauhdittaa alueen talojen korjausvelan kertymistä ja kysynnän heikkenemistä taloissa, jotka tällä hetkellä ovat kuitenkin täyskäytössä, arvioi Viita.
Vuokralaiset muistuttaa, että kyse on kansallisvarallisuudestamme.
– Korkotukivaltuuksia on lisättävä ja sen lisäksi ympäristöministeriön on selkeytettävä ARAn ohjeistusta korjauslainojen myöntämiseen. Nyt ohjeistuksen ja käytännön toiminnan välillä tuntuu olevan ristiriitaa. Korjausvelkaa ei pitäisi viranomaistoimin päästää syntymään tällä hetkellä vielä täysin kunnossa olevaan ja kysyttyyn asuntokantaan, tähdentää Viita.
Asuntomme-lehti kysyi myös ympäristöministeriöltä asiasta. Vastaukset kokosi ministeri Mikkosen erityisavusta Timo Juurikkala.
Miten ministeriö on ohjeistanut ARAa korjauslainoituksen osalta eli miten on voitu evätä lainoitus myös niiltä taloilta, joilla on asumisoikeuskäytössä kysyntää?
ARA on toimivaltainen viranomainen korjauslainoituksessa. Ministeriö ei siis ole ohjeistanut ARAa, vaan ARA tekee päätökset korkotukilain, muiden säädösten ja käyttösuunnitelman valtuuksien ja linjausten mukaisesti.
Mikä on ministeriön kanta salkuttamiseen?
(Salkuttamisella tarkoitetaan talojen luokittelemista korjattaviin ja ei-korjattaviin)
ARA ei kehota tiukkaan salkuttamiseen, mutta korjausten priorisointi niiden välttämättömyyden, kiireellisyyden ja ehtojen täyttämisen näkökulmasta on tarpeen. Korjauslainoitusta ohjaavat käyttösuunnitelman valtuudet ja linjaukset, joiden rajoissa ARA toimii.
ARA arvioi korjaushankkeita niin, että välttämättömät korjaukset tehdään oikea-aikaisesti ja kuntoarvioihin perustuen. Huonokuntoisuus on peruste korjauslainoitukselle. Kielteinen päätös voi monissa tapauksissa perustua siihen, että hakemuksessa on kyse kevyemmästä remontista, eikä kohteessa vielä ole tarvetta korjata rakenteita laajamittaisemmin. Yksi lainoituksen peruste on myös se, että asunnoilla tulee olla pitkäaikaista käyttöä aso-asuntoina.
Mitä vastaisitte niiden talojen asukkaille, joiden talot luokitellaan korjaamatta jätettäviksi?
Tilanne voi olla sellainen, että talo tulee kuntoarvioiden perusteella myöhemmässä vaiheessa korjauslainoituksen piiriin. Niille taloille, joilla ei ole pitkäaikaista käyttöä aso-asuntoina eikä niitä sen takia voida lainoittaa, joudutaan miettimään ratkaisukeinoja nyt, kun perustuslakivaliokunta totesi rajoituksista vapauttamisen asumisoikeuden vastaiseksi. Asiaa tullaan käsittelemään korkotukiuudistuksen yhteydessä, jota koskeva lakivalmistelu on juuri käynnistymässä.
Yläkuva: Asuntosäätiön asumisoikeustalo Tampereella osoitteessa Piettasenristi 12. Talossa on 32 asuntoa ja keskimääräinen käyttövastike on 9,42 euroa neliöltä kuukaudessa.