Kotieläimen hyvinkohtelu on kaikkien vastuulla
Asuinyhteisössä eläimen hyvinvointi vaikuttaa kaikkiin asukkaisiin, joten myös vastuu eläimen kohtelusta kuuluu muillekin kuin vain omistaja-asukkaalle.
Kotieläin on parhaimmillaan perheenjäsen, mutta pahimmillaan sorrettu eläin. Jos omistaja ei pidä huolta lemmikistään, naapureiden on syytä tehdä asiasta esimerkiksi eläinsuojeluilmoitus sekä eläimen suojelemiseksi että myös asumisrauhan ylläpitämiseksi. Eniten asuinyhteisön toimintaan vaikuttavat koirat.
Koira tarvitse koiran touhuja
Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen kehottaa ensin keskustelemaan naapurin kanssa, jos kokee, että koiraa ei kohdella hyvin. Jos keskustelu ei tehoa, voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen tai tarvittaessa olla yhteydessä poliisiin tai kunnan valvovaan eläinlääkäriin.
Soininen korostaa, että koira tarvitsee muun muassa lajityypillistä liikuntaa ja toimintaa, jotta koirasta ei kehity häiriötekijä kerrostaloyhteisössä. Esimerkiksi eroahdistus ilmenee usein haukkumisena. Naapureilta kannattaakin kysellä, haukkuuko oma koira omistajan poissa ollessa.
– Koiran pitää päästä ulos vähintään kolme kertaa päivässä. Se pitää myös opettaa kulkemaan sekä hississä että rappusissa ja erilaisilla alustoilla. Lisäksi koiralle pitää opettaa perusasiat, niin että se pystyy olemaan yksin, ja tuntee olonsa turvalliseksi yksin ollessaan. Jos koiralla on eroahdistusta, kannattaa kääntyä ammattilaisten eläintenkouluttajien puoleen, opastaa Suoninen koiran oikeaoppiseen kerrostaloasumiseen.
Koiran pitää myös oppia kohtaamaan ihmisiä ahtaissa tiloissa kuten hississä niin että sekä koira että muut ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi.
Pentutehtailu ei sovi kerrostaloon
Korona-aikana koirien kysyntä lemmikkeinä on lisääntynyt jopa siinä määrin, että omistajat ovat alkaneet teettää pentuja myös kerrostalokodeissa. Kerrostalo-olosuhteisiin pentutehtailu ei kuitenkaan sovi eläimen hyvinvoinnin ja naapureiden huomioon ottamisen kannalta asiaa tarkasteltaessa.
Suonio muistuttaa, että koirankasvattajaksi ei koskaan pidä ryhtyä vain hetken mielijohteesta. Koirankasvatus on vaativaa ja vastuullista työtä, sillä kyse on elävien olentojen terveydestä ja hyvinvoinnista.
– Jalostukseen käytettävien koirien alkuperä tulee aina tuntea tarkkaan. Vastuullinen kasvattaja on myös perehtynyt tarkkaan koirankasvatukseen ja jalostamaansa koirarotuun. Hän käyttää jalostukseen vain koiria, joiden taustat, eli terveys, luonne- ja käyttöominaisuudet tunnetaan mahdollisimman hyvin, jotta koirilla on mahdollisuus periyttää mahdollisimman terveitä, tasapainoisia ja hyväluonteisia jälkeläisiä. Vastuullinen kasvattaja on myös pennunostajien tukena parhaimmillaan koko koiran elinajan, toteaa Suoninen.
Pentutehtailua tapahtuu myös kissojen kohdalla. Suomen Kissaliitto Oy suosittelee eläinsuojeluilmoituksen tekemistä, mikäli epäilee pentutehtailua tapahtuvan.
Uteliaalle kissalle riittävästi virikkeitä
Kissaliiton tiedotusasioista vastaava hallituksen jäsen Sanna Nisula opastaa kissanomistajia varaamaan kissalle riittävästi virikkeitä, kuten kissan kiipeilypuun ja leluja. Vaikka kissa monesti mielletään vähemmän ihmisseurasta riippuvaiseksi, Nisula muistuttaa, että myös kissa tarvitsee ihmis- ja eläinseuraa.
– Kun kissan kanssa leikkii päivittäin kissan leluilla, se pääsee toteuttamaan luontaisia saalistajan taitojaan, ja saa tarvitsemiaan aktiviteetteja. Kerrostalossa kissa voi ulkoilla turvallisesti lasitetulla tai tiiviisti verkotetulla parvekkeella, tai valvottuna valjailla pihamaalla, mikäli kerrostalon piha-alue on kissan ulkoiluun sopiva, kertoo Nisula.
Kissa tulee toimeen pienemmässäkin asunnossa, mutta silloin kannattaa hyödyntää asunnon korkeus kiipeilymahdollisuuksien järjestämiseksi. Kissa tarvitsee kotiin myös rauhallisen paikan, jossa se saa nukkua ja levätä häiriöttä.
– Kissan kanssa kannattaa ottaa huomioon myös kissan luontainen uteliaisuus suljettujen ovien taakse eli kissa voi haluta lähteä tutkimaan ulko-ovesta rappukäytävään, toteaa Nisula.
Pelastettu kissa vaatii aikaa
Kissoja on hankittu korona-aikana innokkaasti myös löytöeläintaloista. Suonio muistuttaa, että eläinsuojelutaustaisen kissan kotiutuminen saattaa olla pitkä prosessi, mutta ehdottomasti tärkeä ja iso työ, joka palkitsee aivan erityisellä tavalla.
– Mahdollisuuksien mukaan kannattaa selvittää tarkkaan millaisista olosuhteista kissa tulee. Tällöin pystyy ymmärtämään paremmin kissan käyttäytymistä ja huomioimaan omaa toimintaa. Tällaiselle kissalle tulee antaa aikaa tottua uuteen kotiin ja elämään, mennä kissan ehdoilla, toteaa Suonio.
Pelastetulla kissalla luottamus ihmiseen voi olla todella vähissä, mikä kannattaa muistaa silloin, kun into silittelyyn ja syliin ottamiseen iskee. Kissan pitää saada rauhassa rakentaa luottamusta uutta kotia kohtaan ja antaa kissan lähestyä itse.
– Kissan perustarpeista tulee pitää hyvää huolta eli huolehtia ruokinnasta ja hiekkalaatikosta. Kotiutumisen tukena toimii leikki ja aktiviteetit. Apuna voi myös käyttää feromonihaihduttimia, jotka voivat lisätä kissan hyvinvointia stressaavissa tilanteissa. Mikäli kissa tulee joltakin eläinsuojeluyhdistykseltä, heiltä saa varmasti apua ja neuvoja kissan kotiuttamiseen sekä mahdollisiin erityistarpeisiin, vinkkaa Nisula.
Vinkit eläinsuojeluun
Eläinten pahoinvoinnilta ei pidä sulkea silmiä. Jos näet tai kuulet eläimestä, joka tarvitsee apua aivan välittömästi, on syytä olla yhteydessä poliisiin ja eläinsuojeluviranomaisena toimivaan virkaeläinlääkäriin.
Jos tiedät tai epäilet, että eläin on avun tarpeessa, mutta apua ei ole välttämätöntä saada muutaman tunnin sisällä tai saman päivän aikana, kannattaa olla yhteydessä joko eläinsuojeluviranomaisena toimivaan virkaeläinlääkäriin tai Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eli SEYn eläinsuojeluneuvojaan.
Voit myös tehdä eläinsuojeluilmoituksen internetissä SEYn sivuilla osoitteessa: sey.fi/elain-hadassa/tee-elainsuojeluilmoitus/. Ilmoitus ohjataan sopivimmalle eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaisille.
Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, voit ottaa yhteyden SEYn eläinsuojeluneuvojaan.
Akuutti hätä
Välitöntä apua tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- eläintä pahoinpidellään fyysisesti
- eläin on nälkiintynyt tai se ei saa vettä
- eläintä pidetään liian kylmässä tai kuumassa ympäristössä
- eläin on teljetty parvekkeelle tai johonkin pieneen tilaan.
Nopea, mutta ei akuutti avun tarve
- epäilet pentutehtailua
- eläin tarvitsee uuden kodin
- epäilet, että kissojen elinympäristön siisteydestä ei pidetä huolta