Uusi asumisoikeuslaki voimaan ensi vuoden alussa
Uudistettu laki asumisoikeudesta astuu voimaan 1.1.2022 alkaen. Asukasvalintaan liittyville säännöksille on siirtymäaika ja ne astuvat voimaan vasta vuoden 2023 aikana.
Asukasvalinnan periaatteet pysyvät pääosin ennallaan. Asuntoihin tarvitaan järjestysnumero ja alle 55-vuotiailla säilyvät varallisuusrajat.
– Asukkaan kannalta suurin muutos asukasvalintaan tulee järjestysnumeron muuttuessa määräaikaiseksi, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Järjestysnumerot myös muuttuvat valtakunnallisiksi, mikä helpottaa hakijoita ja tuo selkeyttä hakuprosessiin. Järjestysnumero haetaan jatkossa ARAsta ja sähköisen hakukanavan kautta sen saa heti. Asukasvalintaa nopeuttava muutos on, että jatkossa asukasvalinnan tekee kunnan sijaan asumisoikeusasuntojen tarjoaja.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät
Lain uudistamisen yhtenä tavoitteena oli lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uutena elementtinä lakiin nostettiin omistajayhteisön ja asukkaiden välisen yhteistyöelimen perustaminen jokaiseen yhtiöön. Samoin uutta on valtakunnallisen kaikkien toimijoiden ja asukkaiden välisen neuvottelukunnan perustaminen.
– On hyvä asia, että asoasukkaat saavat vihdoin suoran vaikutuskanavan, jossa voidaan yhdessä yhtiöiden kanssa käsitellä tärkeitä järjestelmän kehittämiseen liittyviä asioita. Lain henki on nimenomaan yhteistyötä korostava, mikä toivon mukaan tulee myös käytännössä toteutumaan, toteaa Viita.
Tiedottamisvelvollisuus kirjattu lakiin
Asukkaille toiminnan läpinäkyvyys on erittäin tärkeää. Laki velvoittaakin jatkossa yhtiöitä lisäämään tiedottamista. Samoin asukkaille annetaan oikeuksia osallistua, seurata ja valvoa operatiiviseen toimintaan liittyviä toimenpiteitä.
– On tärkeää, että tiedottamisvelvollisuus on kirjattu lakiin, samoin nuo tietyt oikeudet. Valveutuneet omistajayhtiöt ymmärtävät, että asukkaiden mukaan ottaminen on toiminnan kehittämisen kannalta eteenpäin vievä voima, ei pelkkä kustannuserä, toteaa Viita.
Rajoituksista vapautuminen ei toteudu
Lakiuudistuksen ehkä kaikkein eniten asukkaita huolestuttavin asia jätettiin pois, koska perustuslakivaliokunta katsoi sen perustuslain vastaiseksi. Eli asotalot ovat jatkossakin ikuisten rajoitusten alaisia, eikä niiden käyttötarkoitusta voi esimerkiksi talon myynnin kautta vaihtaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.
– Asukkaan asumisturvan kannalta on hyvä asia, ettei asuntoa voida myydä asukkaan alta pois. Korostimme lausunnoissamme, että vaikka tämänhetkisillä toimijoilla ei olisikaan tarvetta myydä asuntoja, pitää varmistaa, ettei niin voida vapaasti tehdä tilanteiden muuttuessakaan. Laki tavallaan pakottaa nyt yhtiöt pitämään asunnot niin kilpailukykyisiä, ettei niihin pääse syntymään esimerkiksi tyhjäkäyttökustannuksia, korostaa Viita.
Asoasunnoilla kova kysyntä
Viime vuoden lopulla julkaistun ARAn markkinakatsauksen mukaan vapaarahoitteiset vuokra-asunnot olivat koko maassa 16,1 % asumisoikeusasuntoja kalliimpia. Tampereella, Turussa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat 23 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset vuokrat, muissa suurissa kaupungeissa ero oli 14 - 19 % asumisoikeuden eduksi.
Pääkaupunkiseudulla ero oli kuitenkin kaikkein suurin – vuokra-asunnot ovat keskimäärin 43 % asosasuntoja kalliimpia. Asoasunnot ovat saman markkinakatsauksen mukaan myös omakustannusperiaatteella toimivia ARA-vuokra-asuntoja edullisempia.
– Asoasuntojen korkea käyttöaste ja matala asukasvaihtuvuus kertovat, että ne ovat kysyttyjä asuntoja. Niiden avulla pystytään tarjoamaan laadukasta asumista kaikille asukkaille kohtuuhintaan, korostaa Viita.
Yläkuva: Helsingin kaupungin asumisoikeusyhtiö HASOn asumisoikeustalo osoitteessa Isopellontie 4-6. Talossa on 76 asuntoa ja keskimääräinen käyttövastike on 10,27 euroa neliöltä kuukaudessa.