ARA-asuntoja tarvittaisiin lisää joka puolelle Suomea
Kohonneet lainojen korot ja rakentamisen kustannukset ovat laskeneet ARA-tuotannon määrää lähes 40 % vuoden sisällä. Asuntomme-lehti kysyi eri puolella Suomea olevilta ARA-asuntojen tuottajilta kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta, ajankohtaisista kustannusnäkymistä sekä toiveista tulevan hallituksen asuntopoliittisiin linjauksiin.
1. Kuinka paljon yhtiöllänne on asuntoja ja oletteko tänä vuonna rakentamassa uusia asuntoja?
2. Miksi valtion tukema asuntotuotanto on paikkakunnallasi tarpeellista ja pitäisikö ko. asuntoja saada tuotettua lisää?
3. Millä tavalla elinkustannusten nousu on vaikuttanut yhtiönne toimintaan?
4. Mitä toivoisitte tulevan hallituksen ottavan huomioon ARA-tuotannon kehittämiseksi?
Toimitusjohtaja Raimo Hätälä
Sivakka, Oulu
1. Yhtiöllä on 8 350 asuntoa ja tänä vuonna aloitetaan 190 uuden asunnon rakentaminen.
2. ARA-tuotanto monipuolistaa asuntotarjontaa. Vapaarahoitteinen tuotanto keskittyy pienasuntoihin. ARA-asuntoja tarvittaisiin Ouluun lisää, koska perheasunnoista on kovasti pulaa.
3. Rakennuskustannusten nousun vuoksi uusien kohteiden aloituksia on viivästynyt.
4. Asuntotuotanto on ajautumassa taantumaan ja suhdannepoliittisista syistä ARA-tuotannon lisäämistä kaivataan rakentajien työllistämiseksi.
Toimitusjohtaja Tuukka Tuomela
Hämeenlinnan asunnot
1. Yhtiöllä on 2 205 ja tarkoitus olisi rakentaa tänä vuonna uusia asuntoja muutama kymmenen. Lopullinen määrä riippuu kustannusarvioista ja siitä, mihin lopulliset vuokrahinnat tulisivat asettumaan.
2. ARA-asuntojen avulla pystytään tarjoamaan tukea elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle. Lisäksi ARA-tuotannon avulla estetään segregaatiota, koska kohtuuhintaisuutta löytyisi myös uudesta asuntokannasta. Lisäksi kohtuuhintaisen asuntokannan uudistuminen on oleellisen tärkeää ja siksi uutta ARA-asuntokantaa olisi hyvä tulla markkinaan säännöllisesti.
3. Rakennuskustannusten kohoamisen huomaa selvästi. On haasteita saada järkevänhintaisia urakkatarjouksia. Lisäksi korkotasojen nousut näkyvät rahoituskustannuksissa.
4. ARA tuotantoa tulisi saada myös MAL-alueiden ulkopuolelle. Joitain hajarahoituksia on toki saatu muille alueille, mutta tulee muistaa, että asuminen ei tule loppumaan maakuntakeskuksista tai muista aluekeskuksista; päinvastoin niihin muutetaan ja siirrytään alueiden ulkokehiltä.
Iso kysymys on myös se, miten olemassa olevaa vanhaa ARA-kantaa pystytään remontoimaan ja nykyaikaistamaan, jos yksi korjauskierros on ”säästetty” ja kohteella on vanhoja lainoja jäljellä. Tällainen esimerkiksi 80-luvun kohde ei nykyaikaistamisen jälkeen ole enää kohtuuhintainen. Vanhojen lainojen päälle tulee uudistamisen vaatimat rahoituskustannukset.
Toimitusjohtaja Mirka Saariholma
VAV-asunnot, Vantaa
1. VAV-konsernilla on yhteensä noin 11 600 asuntoa. Tänä vuonna meille valmistuu 115 uutta asuntoa.
2. Kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle on suurta. Erityisesti pienituloisille asumisen hinta on erittäin keskeinen kysymys, mutta sillä on myös elinkeinopoliittista merkitystä muun muassa työvoiman liikkuvuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Tämänhetkinen taloustilanne, jossa kotitalouksien taloustilanteet ovat muun muassa inflaation vuoksi koetuksella, tarve kohtuuhintaiselle asumiselle korostuu entisestään. ARA-asuntotuotantoa tarvitaan kaikissa suhdannetilanteissa.
ARA-asuntoja tarvitaan Vantaalle lisää, koska tarvetta on. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on yhteiskunnalle kustannustehokasta. MAL-sopimuksissa pitää turvata kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisen edellytykset ja nostaa ARA-asuntojen osuutta asuntotuotannosta.
3. Nousseiden elinkustannusten vaikutus asukkaidemme taloustilanteisiin saattaa heijastua lievästi nousseissa vuokrasaatavissamme sekä lisääntyneinä vuokraveloista johtuvina häätöinä. Yhtiön puolella noussut kustannustaso vaikuttaa melko kokonaisvaltaisesti omakustannusperusteisessa liiketoiminnassa. Lainojen korkotaso on noussut, palvelujen ja tavaroiden hinnat nousseet ja uudisrakentaminen vaikeutunut.
4. Olisi tärkeää mahdollistaa ARA-tuotannon vastuullisuus ja kestävyys, vaikka sillä olisikin jonkin verran kustannusvaikutuksia, muun muassa sallimalla energiatehokkaiden ratkaisujen, kuten maalämmön käyttöönotto ja luomalla kannusteita vähähiiliselle uudis- ja korjausrakentamiselle. ARA-asuntotuotannon käynnistysavustukset tulisi mahdollistaa vähintään nykyisen tasoisina.
Toimitusjohtaja Jari Niemi
Kouvolan Asunnot Oy
1. Meillä on 4 125 asuntoa. Suunnitteilla on uusia kohteita Kouvolan keskustaan. Vanhoja, tekniseltä kunnoltaan huonoja kiinteistöjä huonolla sijainnilla puretaan ja toisia peruskorjataan.
2. Valtion tukemalla asuntotuotannolla pystytään tarjoamaan monimuotoista asumista kaikille sitä tarvitseville myös väestöltään vähenevillä alueilla. Ko. asuntotuotannon turvin varmistetaan pitkällä aikavälillä laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen edellytykset myös väestöltään vähenevillä alueilla. Tällä hetkellä ARA-asuntojen tuotanto keskittyy täysin kasvukeskuksiin.
3. Viimeisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet hakea pienempiä (edullisempia) asuntoja ja/tai niitä on vaihdettu enemmän asukkaan omaa tarvetta vastaavan kokoiseksi. Yleisten kustannusten nousun vuoksi myös me olemme joutuneet nostamaan vuokria.
4. Maakuntakeskusten ja väestöltään vähenevien alueiden tarpeiden huomioiminen asuntopolitiikassa. Asuminen ei kuitenkaan ole loppumassa Kouvolassa ja kiinteistöjä tulisi korjata ja rakentaa oikeille sijainneille.
Toimitusjohtaja Timo Hyttinen
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy
1. Asuntoja on noin 7 000. Tänä vuonna valmistuu 167 asuntoa, jotka kaikki ovat ARA-rahoitteisia.
2. Valtion tukema asuntotuotanto on tarpeellista, koska muuten ei saada kohtuuhintaista uudisasuntotuotantoa ja vuokrat nousevat entisestään. ARA-asuntoja pitäisi saada lisää, jotta vuokrat olisivat kohtuullisia.
3. Vuokran korotukset tälle vuodelle olivat normaalia suuremmat ja jouduimme myös hieman karsimaan tämän vuoden korjauksista.
4. Mahdollistamaan riittävän suuret valtuudet ARA-tuotantoon ja käynnistysavustukset varsinkin, kun muu asuntotuotanto näyttää hidastuvan merkittävästi.