Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen alasajo kasvukeskusten
ulkopuolella huolestuttaa
Kasvukeskusten ulkopuolisille alueille ei ole vuoden 2019 jälkeen, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, myönnetty valtion avustuksia tai korkotukilainoja kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Taustalla on Valtioneuvoston 2019 tekemä linjaus. Myöskään vapaarahoitteista lainaa kiinnitysvakuuksin kasvukeskusten ulkopuoliset ara-vuokrataloyhtiöt eivät käytännössä saa lainkaan.
Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsee 245 kuntaa, joissa asuu noin puolet suomalaisista. Näissä kunnissa on arviolta yli 100 000 valtion tuella rakennettua kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu arviolta 200 000 asukasta. Kasvukeskusten ulkopuoliset alueet eivät ole pelkkää taantuvaa maaseutua vaan siellä on myös eläviä ja kasvavia kuntakeskuksia sekä maakuntakeskuksia kuten Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli, Joensuu, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Rovaniemi.
Mihin nykyinen kehitys johtaa?
Jos rahoitus uudiskohteille tai perusparannuksille lopetetaan, niin taloudellisestikin terveen ARA-vuokrataloyhtiön talous ja sitä mukaa kiinteistöt romuttuvat aikaa myöten.
Aravajärjestelmä perustuu asuntotuotannon jatkuvuuteen. Uudis- tai perusparannuskohde ei lyhennä omia lainojaan merkittävästi ensimmäisen 20 vuoden aikana, vaan kertyneillä tuotoilla maksetaan yhtiön vanhojen ARA-kohteiden rakentamislainojen lyhennykset. Lainajärjestelmässä kahdenkymmenen vuoden ikäisellä rakennuksella on lähes 70 % rakentamislainoista vielä maksamatta. Vanhan rakennuksen vuokrilla on mahdotonta lyhentää loppua rakennuslainasta ja samanaikaisesti korjata kulunut rakennus.
Kehityksen myötä lisääntyvät myös valtion riskit jo myönnettyjen lainojen osalta, kun vuokrataloyhtiöiden lainanmaksukyky heikkenee.
Väestöltään vähenevän kunnan keskustaajamassa asuntojen kysyntä voi kasvaa voimakkaasti, mutta nykylinjauksen mukaan sinne ei saada rahoitusta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiselle tai korjaamiselle. Kehitys voi johtaa myös huomattavaan asunnottomuuden kasvuun.
Rahoitusvaikeudet koskettavat myös asunto-osakeyhtiöitä näillä alueilla. Taloyhtiöiden kurjistuminen vaikuttaa koko taloyhtiöasumisen maineeseen, joten nämä uhkakuvat huolestuttavat laajasti koko alaa.
Huutava pula esteettömistä asunnoista kasvukeskusten ulkopuolella
Väestön ikääntyessä esteettömien asuntojen tarve kasvaa koko ajan. Nyt on jo hyvinvointialueilta tullut linjauksia, joissa ikääntyvien hoivaa tullaan tekemään enenevissä määrin kotihoidon ja kotisairaanhoidon sekä yhteisöllisen asumisen toimin. Hyvinvointialueet eivät tule saavuttamaan valtion edellyttämiä kustannussäästöjä, ellei ole olemassa koteja, joissa ikääntyvää väestöä voidaan hoitaa.
Kasvukeskusten ulkopuolella kohtuuhintaisilla vuokra-asuntoyhtiöillä ei ole esteettömiä asuntoja muutamaa asuntoa enempää. Asuntokanta on rakennettu pääasiassa yli 20 vuotta sitten perheasunnoiksi, eikä se vastaa päivän pienten ruokakuntien ja ikääntyvien asumisen tarpeisiin. Markkinalähtöisesti esteettömiä asuntoja ei kasvukeskusten ulkopuolelle rakenneta, ainakaan riittävästi.
Mitä pitäisi muuttaa?
Kohtuuhintainen, turvallinen ja terveellinen asuminen on ollut hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka yli 70 vuotta. Jotta se ei rapaudu, on välttämätöntä jatkossakin rakentaa ja korjata kohtuuhintaisia asuntoja myös niissä 245 kunnassa, jotka ovat kasvukeskusten ulkopuolella.
Kohtuuhintainen asuminen on tehokkainta asunnottomuuden ja sen aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisyä. Se tukee työvoiman liikkuvuutta ja ikäihmisten kotona asumista. Nykyisen asuntokannan järkevä peruskorjaaminen esteettömiksi asunnoiksi jatkaa kiinteistöjen ja yhtiöiden talouden elinkaarta.
Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta tulisi muuttaa päätös olla myöntämättä tuotantotukea uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen kasvukeskusten ulkopuolelle.
Rahoituksen saaminen ja sen jatkuvuus kohtuuhintaiseen asumiseen on turvattava kaikissa niissä kunnissa, taajamissa ja kirkonkylissä, joissa on pitkäaikaista tarvetta asunnoille ja vuokrataloyhtiön talous on terveellä pohjalla eli sillä on kykyä selvitä lainojen takaisinmaksusta.
Kasvukeskusten ulkopuolisia kuntia ei voi käsitellä yhtenäisenä alueena, koska ne eivät ole sellaisia. Rahoituspäätöksissä tulee tarkastella tapauskohtaisesti kunkin kunnan ja taajaman sisällä väestön kehitystä, tiivistymistä sekä asuntomarkkinoiden tilannetta, asuntojen tarjontaa ja tarvetta.
Haluamme tällä kirjeellä nostaa esiin huolemme ja herättää keskustelua kasvukeskusten ulkopuolisen vuokra asumisen tulevaisuudesta.
Lohjan Vuokra-asunnot Oy
Ki Oy Haapajärven Vuokratalot
Hämeenlinnan Asunnot Oy
Pudasjärven Vuokratalot Oy
Kouvolan Asunnot Oy
Nurmijärven Kodit Oy
Leppävirran Kiinteistö Oy