Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?
Vuokralaispäivien lauantaiaamu avautui mielenkiintoiselle esityksellä kuluttamisesta. Uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti herätteli osallistujia miettimään, mitä asioita haluamme viestiä kuluttamisella.
Nykyisenkaltainen kertakulutuskäyttäytyminen on huono asia ympäristön eli meidän kaikkien elämän kannalta. Koko järjestelmämme kuitenkin perustuu jatkuvaan talouskasvuun, joka puolestaan perustuu jatkuvaan kuluttamiseen. Koko maailma kuluttaa jo 1,7 maapallon kestokyvyn verran erilaisia hyödykkeitä.
Kaiken keskellä emme huomaa, että yhdessä luomamme systeemi ei välttämättä tuo meille edes henkilökohtaisesti hyvää. Tavaroiden ostamisen on monissa tutkimuksissa todettu tuovan vain hetken mielihyvää.
– Kuluttajan syyllistäminen ei kannata, sillä kuluttaminen on inhimillistä toimintaa, mutta ihmiset pitäisi saada näkemään kuluttamisen syiden taustoja, tekemään toisenlaisia valintoja ja muuttamaan kulutuskulttuuriaan kohti kestävämpiä valintoja, totesi Kurenlahti, joka korosti myös sitä, ettei kyse on luopumisesta ja menosta kohti askeettista elämää.
Hanki palvelua tai käy kulttuuririennoissa
Hankkimalla tavaroita, jotka kestävät pidempään sekä kierrättämällä ja pitämällä parempaa huolta hankituista tavaroista jokainen voi tehdä muutosta omalta osaltaan. Myös erilaisten palveluiden, elämysten tai muiden aineettomien hyödykkeiden hankkimista tavaroiden sijaan kannattaa suosia. Ja ennen kaikkea olisi viisautta kysyä aina itseltään, tarvitsenko oikeasti jotain tavaraa vai haenko sillä vain toisten hyväksyntää.
– Muuttamalla totuttua tapaa voimme luoda itsellemme merkityksellisempää elämää sen sijaan, että koko ajan haluamme enemmän ja nopeammin ja syömme hyvinvointiamme jatkuvan stressin myötä.
Kurenlahti kertoi hyvän esimerkin siitä, minkälaiset asiat usein vaikuttavat kuluttamisemme taustalla.
– Eräs mies osti urheilukellon ja ajatteli sen avulla saavuttavansa unelman paremmasta kunnosta. Samalla hän toivoi saavansa hyväksyntää liikuntaa harrastavassa tuttavapiirissä. Hetkellisesti mies saavuttikin sosiaalisen tavoitteensa, kunnes kello vanheni ja olisi pitänyt ostaa uusi, jotta kavereiden hyväksyntä olisi päivitetty. Kuluttamisemme taustalta löytyy usein tällaisia taustavaikutteita, jotka on hyvä huomioida, jotta niistä voi päästää irti.
Hyvinvointia ei voi rahalla mitata
Olemme kuitenkin niin kulutuskulttuurin keskellä, että emme helposti näe, mitä toisenlainen elämä voisi olla ilman sitä. Miksi näin on?
– Nykyinen vallitseva tarinamme sisältää, että mittaamme hyvinvointia bruttokansantuotteen eli taloudellisen menestymisen kautta, mutta se on harhaanjohtavaa, sillä se johtaa helposti hyvinvointimme rapautumiseen jatkuvan stressin myötä, korosti Kurenlahti.
Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että juoksemme koko ajan paremman perässä; haluamme jatkuvasti uusia vaatteita, yhä tehokkaampia elektroniikkavehkeitä, isompia autoja tai muuta isompaa, kauniimpaa ja loistokkaampaa viestiäksemme itsellemme ja muille, että olemme menestyneitä.
Ja saavuttaaksemme kaiken tuon, joudumme tekemään enemmän töitä ja pysymään esimerkiksi epätyydyttävässä työpaikassa pitääksemme elämän kulissit pystyssä. Kuinka moni on tehnyt itselleen kysymyksen siitä, mikä on riittävää vai voisinko olla tyytyväinen jo nykyiseen elämään?
Viestimme jopa välittämistä kuluttamisen kautta
Kurenlahti korostaa, että me kaikki olemme tarkoitushakuisia olentoja ja haluamme, että elämme elämisen arvoista elämää. Moni jo ymmärtääkin, että elämässä toiset ihmiset, välittäminen, rakkaus ja ihmisten välinen lämpö tuo elämään jotain arvokkaampaa kuin materialistinen yltäkylläisyys.
– Tilannettamme kuvastaa hyvin se, että tällä hetkellä viestimme myös välittämistä kuluttamisen kautta ostamalla tavaroita rakkaille ihmisillemme. Intuitiivisesti tiedämme kyllä mikä tekee elämästä elämisen arvoista, mutta olemme jääneet kiinni kuluttamisen välineisiin. Jos välineitä saataisiin vaihdettua, hyvinvointikin kasvaisi, vakuuttaa Kurenlahti.
Voimme olla osa ratkaisua
Yleisöstä nostettiin kritiikkiä Kurenlahden esitykseen toteamalla, että jos markkinatalousjärjestelmä romutetaan, kaikilla on huono olla ja että emme pienenä kansakuntana pysty oikeasti vaikuttamaan esimerkiksi ympäristökysymyksiin, vaan muutos pitäisi saada läpi esimerkiksi väestörikkaissa Kiinassa ja Intiassa.
– Tämä ajattelutapa kuvastaa hyvin sitä, miten kuluttamisen ja talouskasvun idea on niin vallitseva, että meidän on vaikea nähdä kaiken keskellä vaihtoehtoja. Markkinatalouden lopettaminen ei tietenkään ole tarpeen, vaan voimme tehdä maailmaa paremmaksi nykyisillä mekanismeilla valitsemalla henkilökohtaisesti toisin. Voimme olla osa ratkaisua sen sijaan, että olemme osa ongelmaa ja muistaa, että jokaisen toiminnalla on merkitystä, totesi Kurenlahti.
Kurenlahti havahdutti kuulijat lopuksi kysymään itseltään millä asioilla itselle on merkitystä. Haluaako olla rakentamassa merkityksellistä elämää myös tuleville sukupolville vai nostaako kädet pystyyn ja jatkaa tiellä, jonka tietää johtavan huonoon vaihtoehtoon kaikkien kannalta.
Yläkuva:
Mikko Kurenlahti kannusti Vuokralaispäivien osallistujia miettimään, mitä he haluavat omalta elämältään, pitämään yllä kulutuksen kautta elämän kulisseja vai löytämään elämään merkityksellisyyttä muilla keinoin.