Aino työsti omat kokemuksensa asumisesta kaikkien hyödyksi
Aino Mäkelä hyödynsi omat kokemuksensa asumisuran alkutaipaleelta kirjoittamalla SPR:lle oppaan itsenäistyville nuorille. Omien kokemuksiensa pohjalta Aino korostaa, että on tärkeää oppia selvittämään asioita itse, mutta myös kysymään apua matalalla kynnyksellä.
Kun Aino Mäkelä muutti syksyllä 2019 pois vanhempiensa luota, hän ei osannut odottaa sitä kaaoksen määrää, mitä muuttamiseen liittyy, mutta on sittemmin ottanut yksinasumisestaan paljon opiksi. Sekä omassa yksiössä että nykyään kumppanin kanssa asuminen on sujunut pääosin ongelmitta, mutta oli asioita, jotka jännittivät alussa.
– Eniten mietin taloudellista toimeentuloa ja erilaisia Kela-tukia joita piti hakea, sillä ne tuntuivat niin vierailta ja etäisiltä siihen aikaan. Myös vuokranantajan valitseminen mietitytti, ja päädyin lopulta isompiin omistajiin, jotka tuntuivat turvallisemmilta. Sain näihin asioihin kuitenkin myös apua ulkopuolisilta tahoilta, jotka selkeyttivät asioita, kertoo Aino.
Nuori kaipaa konkreettista tietoa
Aino sai apua SPR nuorten turvatalolta, joiden työntekijät muun muassa täyttivät hänen kanssaan Kelan lomakkeita ja antoivat muita neuvoja käytännön asioista. Apu oli todella tärkeää, sillä omat vanhemmat eivät osanneet auttaa, koska asiat olivat heidän ajoiltaan muuttuneet niin paljon. Hän myös huomasi pian nettiä selatessaan, että monet ensimuuttajille suunnatut muistilistat olivat usein vailla konkreettisia neuvoja ja tietoa oli todella hajanaisesti.
– Usein niissä luki vain: muista hankkia sähkösopimus. Tämä turhautti paljon, sillä usein puuttui konkreettinen tieto. Vaikka itselle esimerkiksi kilpailuttaminen oli itsestäänselvyys, niin se ei sitä todellakaan ole kaikille, kertoo Aino.
Kysy apua matalalla kynnyksellä
Ainon isoin vinkki ensimuuttajalle onkin: kysy apua tarvittaessa. Hän itse kävi aikoinaan feissarilta hakemassa sähkösopimuksen, sillä asiantuntijalle puhuminen kasvotusten oli helpompaa kuin tekstien ja sopimusten selvittäminen itse. Myös erilaisiin asiakaspalveluihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, sekä käydä erilaisilla itsenäistymisen tukea tarjoavilla tahoilla, kuten spr:n turvataloilla.
Itsenäistyminen ei Ainon mielestä tarkoita sitä, että pitäisi olla muista täysin riippumaton, ja onkin parempi puuttua asioihin ennen kuin ne kehittyvät oikeiksi ongelmiksi. Jos budjetointi ei vielä ole hallussa ja vuokranmaksu jää vajaaksi, on parempi myöntää se heti eikä piilotella asiaa vain koska on tarkoitus selvitä itse. Aino neuvoo myös vanhempia olemaan läsnä ja auttamaan nuorta silloin kun sitä tarvitsee.
– Vaikka itse jouduinkin selvittelemään asioita paljon itse, olen silti sitä mieltä, että vanhempien kannattaa myös antaa nuorelle tilaa. Sekä tilaa onnistua ja muuttaa pois kotoa, että myös tilaa epäonnistua. Monelle nuorelle se, että joutuu muuttamaan takaisin kotiin voi aiheuttaa häpeäntunnetta, ja vanhempien on tärkeä tukea myös tällaisissa tilanteissa, kertoo Aino.
Omat kokemukset kaikkien hyödyksi
Aino opiskelee nykyään sosionomiksi ja käsittelee näitä aiheita usein sekä koulussa että työssään Vantaan nuorisotalolla. Hän onkin kirjoittanut Punaiselle Ristille “Itsenäistyvän nuoren käsikirjan” osana Eteenpäin-hanketta, jonka tarkoituksena on tukea nuorten itsenäistymistä ja tuoda kaikki tarvittava tieto yhteen paikkaan.
– On tärkeää, että nuoret pystyvät mahdollisimman paljon itse selvittämään asioita, ja että on myös perheen ulkopuolisia tahoja, jotka voivat auttaa ja tukea tarvittaessa, korostaa Aino.
Tutustu oppaaseen
Tutustu Ainon kirjoittamaan Itsenäistyvän nuoren käsikirja -oppaaseen täällä. (Pdf, avautuu uuteen ikkunaan)
Teksti ja kuva: Ida Oljemark
Yläkuva: Itsenäistyminen ei Ainon mielestä tarkoita sitä, että pitäisi olla muista täysin riippumaton. Apua kannattaa hakea ja pyytää aina, kun se on tarpeen.