Toimivaa asojärjestelmää ei pidä lakkauttaa
Kari Lehtinen on vahvasti eri mieltä uuden hallitusohjelman suunnitelmista lakkauttaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen. Asumisoikeusjärjestelmä on tähän asti ollut erittäin toimiva, eikä sen lakkauttaminen tuottaisi suuria säästöjä valtiolle.
Kari Lehtinen on ollut jo monta vuotta aktiivinen toimija asumiseen liittyvissä toimikunnissa. Hän toimi asukashallinnossa kymmenen vuotta VVO:lla ja muutettuaan asumaan asumisoikeusasuntoon luottamustoimi jatkui eri yhtiössä. Lehtinen on ollut kymmenisen vuotta Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hallituksen jäsen, vajaa vuosi sitten perustetun valtakunnallisen Asofoorumin puheenjohtaja sekä oman asuinkohteensa asukastoimikunnan puheenjohtaja.
Kaikissa tehtävissä Kari on pyrkinyt toteuttamaan yhteishallintolain henkeä. Toisin sanoen hän on kannustanut asukkaita mukaan asukasdemokratian toteuttamiseen niin omissa asuinkohteissa kuin laajemmilla vaikuttamisen tasoilla. Yhtiöitten ammattilaiset hoitavat heille kuuluvat asiat, ja asukkaat seuraavat asioitten toteutumista parhain päin.
– Asukasdemokratia on yhteistyötä, jolla pyritään vaikuttamaan myös asumiskustannuksiin. Eikä vain omissa yhteisöissä, vaan on pyrittävä vaikuttamaan myös poliittisiin päättäjiin kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen puolesta, Kari painottaa.
Asoasumiseen monta hyvää syytä
Kari on asunut 18 vuotta samassa Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa Jyväskylässä. Hän valitsi aikoinaan asoasunnon koska ei halunnut ottaa pankkilainaa asunnon ostamiseen, ja asoasuminen tuntui edulliselta vaihtoehdolta.
– Löysimme sopivan kokoisen rivitaloasunnon mieleisestä paikasta. Työpaikka on lähellä samoin kuin monipuoliset palvelut. Maksoimme 15 prosentin asomaksun ja voimme asua turvallisesti asunnossamme niin kauan kuin haluamme. Mikäli joskus luovumme asunnostamme, niin saamme asomaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna, Kari kertoo.
Järjestelmän heikentämiseen ei ole perusteita
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää nykyään korkotukilainoitusta vain hyvällä sijainnilla oleville asokohteille, joilla arvioidaan olevan kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Eli tyhjäkäytön kautta tulevaa taloudellista haittaa voidaan muille asukkaille näinkin välttää.
Talot rahoitetaan rahoituslaitoksilta saaduilla lainoilla ja ne maksetaan vastikkeilla takaisin. Rahoituksen tukena on ARAn myöntämä korkotuki, jota ei ole käytetty matalan korkotuen aikaan lainkaan. Nyt korkotason arvioidaan laskevan, joten korkotukea joudutaan käyttämään maltillisesti.
Uusien asuntojen jatkuva tuotanto puolestaan toimii vanhojen asoasuntojen korjauskustannusten jakamisessa tasausjärjestelmän kautta. Uudistuotannon lakkauttaminen tulisi siten väistämättä lisäämään vanhojen asuntojen kustannuksia.
Korkotuen lopettaminen nostaisi vuokra-asumisenkin hintaa
Jos valtion tuki todella lakkautetaan, asoasuntojen rakentaminen vapaarahoitteisina tekisi niistä kalliita, mikä hävittäisi niiden vetovoiman yhtenä edullisena asumisvaihtoehtona.
– Hallitusohjelmassa on suunniteltu panostaa tulevina vuosina enemmän vuokra-asumiseen. Mutta jos asumisoikeus häviää markkinoilta, niin houkuttelisiko tilanne vuokranantajia nostamaan vuokria reippaammin? Tämä taas saattaisi tyrehdyttää hallituksen ajatuksen säästää euroja, sillä ihmiset tarvitsisivat ehkä enemmän asumistukea korkeiden vuokrien maksamiseen, Kari pohtii.
Kari arveleekin, että nykyisen hallituksen asuntopolitiikka voi johtaa sellaisiin asumiskustannuksiin, jotka aiheuttaisivat yhteiskunnalle vain enemmän kustannuksia esimerkiksi eri tukien muodoissa. Ja itse asiassa asuntojen vuokrien isot korotukset ovat jo alkaneet.
Teksti: Ida Oljemark
Kuva: Iris Forsman