Uusi yhteishallintolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa
Uuden lain tavoitteena on monella tavalla edistää asukkaiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. KOVA ry ja Vuokralaiset ry näkee lakiuudistuksessa sekä hyviä ominaisuuksia että jäljelle jääneitä ongelmakohtia.
Lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen korosti esityksessään, että kyse on tärkeästä osasta lähidemokratiaa ja siksi asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen haluttiin varmistaa jatkossakin.
– Laissa on nyt tuotu uusia toimintatapoja viestintään sekä asukkaiden ja yhtiön väliseen toimintaan niin, että kokousten määrää ei ole lisätty. Tiedonkulun ja kommunikoinnin pitää olla vastavuoroista eli jos asukkaat esittävät toiveita, yhtiön pitää viestiä siitä, miten toiveet on otettu huomioon. Yhtiöiden pitää jatkossa myös ilmoittaa asukkaille yhteyshenkilö, johon voidaan olla yhteydessä yhteishallintoon liittyvissä asioissa, kertoi Karjalainen.
Yhteistyöelin uutena toimijana
Uusina toimieliminä asukashallintoon tulee asukkaiden ja yhtiön välinen yhteistyöelin, joka käsittelee jatkossa yhtiön koko asuntokantaa koskevia yhteishallintoasioita, kuten antaa lausunnot vuokrantarkistuksista. Aiemmin lausunnon on antanut asukastoimikunta.
– Asukastoimikunnan toimialaan tulee jatkossa kuulumaan erityisesti asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Naapuruston sovittelu jää kuitenkin pois rahoitussuunnitelman käsittelyn lisäksi toimikunnan tehtävistä, kertoi Karjalainen ja vastasi yleisökysymykseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn roolista lain valvojana.
– Aiemmin yhteishallintolain valvonta on kuulunut aluehallintovirastolle, mutta jatkossa valvonnan hoitaa ARA, ja kantelut eivät jatkossa maksa asukkaille mitään toisin kuin aiemmin on ollut.
Karjalainen kertoi esityksessään myös vuoden alussa koolle kutsutusta uudesta ASO-neuvottelukunnasta, jossa on edustettuna sekä asoyhtiöiden työntekijöitä että asukkaita. Koolle kutsujana on ympäristöministeriö. Neuvottelukunta on kokoontunut kevään aikana kolme kertaa ja se on reagoinut muun muassa hallitusohjelmaan, jossa esitetään asotuotannon lopettamista.
Yleisöstä reagoitiin neuvottelukunnan jäsenistöön ja toivottiin jatkossa laajempaa asukasedustusta. Nykyisessä neuvottelukunnassa ei ole esimerkiksi Turun asukkaiden edustusta.
Kova toivoi laajempaa uudistusta
Kova ry:n lakimies Vilma Pihlaja nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin, että omistajayhteisöjen tavoitteina oli päivittää lakia sopimaan paremmin erikokoisten yhtiöiden toimintaan, luoda uusia ja erilaisia osallistumistapoja asukastoimintaan, säilyttää toiminnan joustavuus ja mahdollistaa paikallisten hyvien tapojen olemassaolo jatkossakin.
– Hyvinä asioina näemme, että joustavuus on säilytetty ja on tuotu mahdollisuus järjestää hybridikokouksia sähköisten toimintatapojen myötä. Myös yhteistyöelimen roolin korostaminen edistää toimintaa, totesi Pihlaja, mutta toi esiin myös lain puutteita Kovan näkökulmasta.
– Olisimme toivoneet, että lakia olisi uudistettu laajemmin päivittämisen sijaan. Yhteishallinto nojaa myös edelleen kokoustamiseen ja byrokraattiseen toimintamalliin sen sijaan, että olisi saatu mukaan työkaluja asukkaiden aktivoimiseen. Kova olisi toivonut myös, että asukastoimikunnalta olisi siirretty enemmän tehtäviä yhteistyöelimelle, totesi Pihlaja.
Vuokralaiset pääosin tyytyväisiä lakiin
Toiminnanjohtaja Anne Viita totesi kommenttipuheenvuorossaan, ettei Vuokralaiset ry:kään saanut kaikkia toiveitaan läpi, mutta että moni asia menee lain myötä hyvään suuntaan.
– Hybridikokousten mahdollistaminen on hyvä asia, mutta korona osoitti, että yhtiöt ja asukkaat elävän eri maailmassa teknisten välineiden ja osaamisen osalta. Tämä yhtiöiden täytyy ottaa huomioon toiminnassaan. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että asukaskokouskutsut täytyy jatkossa toimittaa asukkaille kaksi viikkoa ennen kokousta, totesi Viita ja kiitteli myös muutamaa muuta muutosta.
– Tarpeellisten tietojen saantioikeus lakiin oli hyvä kirjaus, mutta tulee varmasti jatkossakin olemaan epäselvää siitä, kuka määrittelee tarpeellisuuden. Hyvää oli myös lakiin kirjattu viestintävaade, jossa yhtiön tehtävänä on kommunikoida vastavuoroisesti ja oikea-aikaisesti asumiseen liittyvistä asioista. Asukkailta onkin tullut ajatuksia, että tuossa asiassa kaivataan selkeästi positiivisempaa otetta yhtiöiltä, totesi Viita.
Asumisoikeusjärjestelmän yhteishallintolain asiaan Viita totesi seuraavansa mielenkiinnolla, millä tavalla asojärjestelmää varten työstetty uusi yhteishallintomalli tulee toimimaan käytännössä. Aiemmin asojärjestelmässä toteutettiin samaa yhteishallintolakia kuin vuokrataloissa. Muutos tapahtui vuoden 2023 alussa.
Tulevan lain suurimmat muutokset
Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat jatkossa myös 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jos he ovat tehneet vuokrasopimuksen.
Yhteishallinnon luottamustehtävään valitun tulee olla luottamustehtävässä toimiessaan yhteisön asukas.
Yhtiön kaikkien talojen asukastoimikuntien puheenjohtajat tai toimikunnan sijasta valitut edustajat muodostavat yhteistyöelimen, joka muun muassa ottaa kantaa vuokranmäärittelyyn.
Asukastoimikunnan tehtävistä poistuu sekä sovittelun että rahoitussuunnitelman eli vuokranmääritykseen vaikuttavien talousasioiden käsittely.
Asukastoimikunta voidaan erottaa kesken toimikauden, mikäli puolet asukkaiden kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista kannattaa asiaa.
Asukkailla on mahdollisuus valita yhtiötason valvoja talousasioiden seuraamiseen.
Asukaskokoukset voi jatkossa järjestää ns. hybridikokouksina eli läsnäolo- ja etäkokouksina.
Asukaskokouskutsu on toimitettava jatkossa kaksi viikkoa ennen kokousta.
Asukkaiden kokouksella ja yhteistyöelimellä on oikeus saada oikeuksiensa käyttämiseen tarpeelliset vuokrataloyhteisöä koskevat tiedot.
Yhtiön on tiedotettava asukkaille asioista, joilla voi olla merkitystä asumiseen ja asukashallintotoimielimien oikeuksien käyttämiseksi.
Yhteishallinnon toimivuutta valvoo jatkossa ARA, jolla on myös oikeus määrätä uhkasakko. Asukkaat voivat kannella maksutta ARAlle yhteishallintoon liittyvistä epäkohdista.
Yläkuva: Anu Karjalainen (keskellä) kertoi Vuokralaispäiväyleisölle ensi vuoden alussa voimaan astuvasta yhteishallintolaista sekä ASO-neuvottelukunnan toiminnasta. Anne Viita ja Vilma Pihlaja kommentoivat esitystä.