Asuntopolitiikka puhutti Vuokralaispäivillä
Suomen hallituksen harjoittama politiikka nosti Vuokralaispäiväristelyn ohjelmaan monta ajankohtaista aihetta. Yli 200 osallistujan yleisö osallistui jälleen aiheisiin aktiivisesti keskustellen ja kommentoiden.
Asuntopoliittisessa katsauksessaan asuntoneuvos Tommi Laanti Ympäristöministeriöstä kertoi hallituksen asuntopoliittisista linjauksista sekä jo toteutetuista ja suunnitteilla olevista hallituksen linjaamista muutoksista.
– Hallituksen tavoitteena on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti toiveita vastaavassa kodissa. Lähtökohtana tavoitteen saavuttamiseksi on vapaarahoitteinen asuntorakentaminen ja tuetun tuotannon kohdentaminen sekä hallittu vähentäminen. Hallitus tavoittelee myös asunnottomuuden ehkäisyä ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista, kertoi Laanti.
Hallitus on myös jo saanut aikaan päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät asukkaiden arjessa. Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen käsitteli asiaa avauspuheessaan. Puheen pääsisältö on luettavissa tämän lehden pääkirjoituksessa.
Myös Kova ry:n toimitusjohtaja käsitteli perjantai-iltapäivän esityksessään hallituksen toimia vuokranantajien näkökulmasta. Jouni Parkkosen esityksen kiteytys on luettavissa sivulla 8.
Laantin esityksessä kerrottiin myös selvityksistä, joita ollaan asuntopolitiikan kehittämiseksi tekemässä. Selvityksen alla ovat muun muassa valtion tukeman asuntotuotannon kehittäminen, vuokra- ja omistusasumisen välimalli sekä valtion tukeman asuntotuotannon ja sen hallinnoinnin kehittäminen.
Laantin epäkiitollisena tehtävänä oli ottaa vastaan Vuokralaispäivillä hallituksen toimia kohtaan esitetty voimakas kritiikki. Monet osallistujat kokivat hallituksen toimenpiteet tavoitteiden kanssa ristiriitaisiksi sekä asukkaiden kannalta epäoikeudenmukaisiksi ja toivoivat, että Laanti vie viestiä eteenpäin ministeriössä, ja näin hän lupasi tehdä.
Ristiriitaa koettiin muun muassa siitä, että asumisoikeustuotannon tuki lakkautettiin ilman vaikutusarviointeja ja Valtion asuntorahasto päätettiin sulauttaa valtion budjettiin sekä Ara sulauttaa ympäristöministeriöön jo ennen selvitystöiden valmistumista. Myös asumistukileikkaukset otettiin käyttöön ennen vaikutusarviointeja, ja nyt häädöt ovat lähteneet kasvuun jopa työssäkäyvien asukkaiden ryhmässä.
Tulorajat tulevat
Ensi vuoden alusta astuu voimaan ara-vuokra-asuntoa hakeville tulorajat. Yhden hengen ruokakunnan tulot eivät saa jatkossa ylittää 3 540 euroa kuukaudessa. Kahden aikuisen ruokakunta saa tienata 6 020 euroa. Ensimmäisestä lapsesta tulorajaa korotetaan 650 euroa ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 euroa.
– Tuloksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä esimerkiksi lapsilisiä, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea tai omaishoidon palkkiota, kertoi esityksessään lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala Ympäristöministeriöstä.
Häädöt lisääntyneet
Ulosottoylitarkastaja Mila Riekki kertoi osallistujille häätöön liittyvistä käytännön toimista ja kertoi, että kuluvan vuoden aikana häätöjen määrä on merkittävästi lisääntynyt erityisesti asukkaiden maksuvaikeuksien takia.
Vaikka häädöt mielletään helposti toimenpiteiksi, joissa huonekalut kannetaan pihalle asukkaiden kanssa, todellisuus on Riekin mukaan täysin toinen, inhimillisyyttä korostava. Häätöajankohtana huoneiston lukitus sarjoitetaan uusiksi, jolloin asukas ei pääse enää asuntoon, mutta joskus häätöä ei pystytä heti pistämään käytäntöön.
– Asukas saa hyvissä ajoin tiedon häädön ajankohdasta ja aikaa järjestää asioitaan. Joskus kuitenkin häätötilanteessa havaitaan, että kohteessa on esimerkiksi lapsia tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, jolloin häätöä ei panna heti käytäntöön, vaan asunto- ja sosiaaliviranomaisille varataan tilaisuus järjestää ko. henkilöiden asuminen tai selvittää sosiaalihuolloin palvelujen tarve. Olen itsekin tehnyt joskus myös huoli-ilmoituksen asukkaasta, kertoi Riekki.
Huoneenvuokralaki uudistumassa
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita esitteli yleisölle kolme lakimuutoshanketta: asuinhuoneiston vuokraus, asunnon lyhytaikainen vuokraus sekä pienten riita-asioiden menettely. Vuokralaiset ry on mukana lakeja valmistelevissa työryhmissä.
– Huoneenvuokralaki on vuodelta 1995 eli siihen tarvitaan päivitystä jo pelkästään digitaalisen toimintaympäristön aiheuttamien muutosten takia. Lyhytaikaiseen vuokraukseen puolestaan tarvitaan selkeytystä asuntojen vuokrauksen ja majoitustoiminnan väliseen rajanvetoon. Lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia puuttua nykyistä paremmin toiminnassa havaittuihin ongelmiin. Pienten riita-asioiden menettelyn tavoitteena puolestaan on yksinkertaistaa oikeudenkäyntimenettelyä ja saada siten kuluttajariitalautakuntaa nopeammin toimiva instanssi muun muassa häätöjen ja huoneenvuokraa koskeviin riita-asioihin, kertoi Viita.
Segregaatio on estettävissä
Perjantaipäivän päätteeksi ympäristöneuvos Jaana Nevalainen kertoi alueellisesta eriytymisestä. Suomi on Nevalaisen mukaan segregaatiokehityksessä samalla kasvavalla uralla muun Euroopan kanssa. Tilanteeseen pystyttäisiin kuitenkin vaikuttamaan erityisesti paneutumalla segregaation juurisyihin pitkäjänteisellä toiminnalla ja pitämällä ihmiset keskiössä kehitettäessä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä.
– Nyt tarvittaisiin pitkäjänteistä toimintaa, laaja-alaista yhteistyötä, ymmärrystä toimeentulon ja sosiaaliturvan sekä koulutuksen merkityksestä, viihtyisiä ja turvallisia ympäristöjä, sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa asumista, tutkittua tietoa ja asukastietoa, ideoita, esimerkkejä, tiedon jakamista ja ennen kaikkea toivoa ja tulevaisuuden näkymiä, listasi Nevalainen.
Esitys kirvoitti yleisön kyselemään ja keskustelemaan sekä arvostelemaan valtiovallan tämän hetken toimia, jotka ovat pahasti ristiriidassa segregaation ennaltaehkäisyn kanssa.
Samalla tavalla erittäin vilkkaan keskustelun sai aikaan lauantain seminaaripäivän aloittanut Kova ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen esitys valtion lainoittaman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Vuokralaispäiväyleisö toivoi sekä Vuokralaiset ry:ltä että Kova ry:ltä aktiivista vaikuttamistyötä hallituksen ara-asumista alas ajavan politiikka pysäyttämiseksi.
Risteilyllä verkostoidutaan
Vuokralaiset ry kysyy aina päivien palautteet risteilyn jälkeen. Palautteiden avulla ohjelmaa pyritään aina seuraavalle vuodelle kehittämään toiveiden mukaan.
– Tämän vuoden palautteissa nousi erityisesti esiin monen vastaajan toiveena saada kuulla enemmän eri yhtiöiden asukastoiminnoista ja asukashallintokäytännöistä siten, että myös keskustelulle jää enemmän aikaa. Tämä toive on helposti järjestettävissä ensi vuodelle, lupaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Tänä vuonna esitteillä oli Varsinais-Suomen asumisoikeus Oy:n eli Vason ja Setlementtiasuntojen asukashallintomallit ja asukastoiminnan esimerkit. Molemmat esitykset saivat palautteissa kiittäviä arvioita. Vuokralaispäivien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin Viidan mukaan nimenomaan vertaiskokemusten vaihto.
– Tässä olemme selvästi myös onnistuneet. Palautteista saimme lukea, että esimerkiksi Espoon Asuntojen ja Vantaan VAV-Asuntojen asukkaiden kesken syntyi risteilyllä tarve jatkaa yhteydenpitoa siten, että he järjestävät yhteisen tapaamisen myös Vuokralaispäivien välillä, iloitsee Viita ja kiittää risteilyllä mukana olleita ja palautteita antaneita vaivannäöstä.
Vasossa tekemisen meininki, mutta haasteitakin löytyy
Tämän lehden kansikuvassa olevat Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maria Aspala ja hallituksen asukasedustaja sekä yhteistyöelimen puheenjohtaja Esa Kankaristo esittelivät yleisölle Vason asukashallintomallin, jonka he totesivat perustuvan keskinäiseen luottamukseen ja yhdessä tekemiseen.
Tulevaisuuden näkyminä ja toisaalta haasteina he toivat esiin, että asukastoimintaa tulisi kehittää niin, että uudet ja nuoremmat asukkaat saataisiin toimintaan mukaan. Toiminta pitäisi saada helpoksi ja palkitsevaksi myös digisukupolvelle kuitenkin niin, ettei menetetä pitkään mukana olleita kokeneita asukkaita. Uudet asukkaat tulisi saada tutustumaan asukastoimintaan jo varhain ja toisaalta saada heidät tietoiseksi myös yhtiötason toiminnasta. Sitä varten tarvitaan muun muassa osallistumistapojen monipuolistamista ja oikea-aikaista tietoa toiminnoista kiinnostavassa muodossa.
Yläkuva: Asuntoneuvos Tommi Laanti Ympäristöministeriöstä toi laivalle ympäristöministeriön terveiset asuntopoliittisen ajankohtaiskatsauksen myötä.
Sivun toinen kuva: Niiralan Kulman palvelupäällikkö Joni Mäenpää kertoi yhtiöllä olevan kaksi hyvää syytä, miksi asukasaktiiveille tarjotaan mahdollisuus osallistua Vuokralaispäiville. Ohjelma on asiapitoinen ja tuo hyvää ajankohtaistietoa vuokra-asumiseen. Yhtiö haluaa samalla myös palkita aktiivisia asukkaita, jotka saavat toiminnallaan paljon hyviä asioita aikaa asuinyhteisöissään.
Sivun kolmas kuva: Vuokralaiset ry:n hallituksen jäsen, Hekan asunnossa asuva Anne Vuori pohti puheenvuorossaan, että miksi Helsingissä ei voitaisi myydä olemassa oleville asukkaille vanhoja vuokra-asuntoja sen sijaan, että nyt etsitään Helsingin kaupungin toimesta uutta mallia välimallin asumiseen. Asuntomme-lehti kysyi asiaa Helsingin kaupungilta. Asiasta artikkeli sivulla 12.