Helsinki kehittää omaa välimallin asumista
Helsingin kaupunki joutui vuosi sitten vaikean paikan eteen. Hitas oli päätetty lopettaa kaupungin päätöksin ja maan hallitus päätti lakkauttaa asumisoikeusasuntojen tuotantotuen. Segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyyn tarvittiin uusi työkalu.
Tehtävä ei ollut helppo, sillä vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvia asumisen malleja ei hitas- ja asoasumisen lisäksi ole saatu aiemmin kannattamaan. Vuosituhannen vaihteessa kokeilluille osaomistusmalleille ei syntynyt kysyntää.
Helsingin kaupunki lähti kuitenkin kehittämään Vuokralla omaksi -mallia, jossa asukas maksaa asunnosta viisi prosenttia sen rakentamisen kustannuksista, asuu kymmenen vuotta vuokralla ja on oikeutettu sen jälkeen lunastamaan asunnon omaksi rakennuskustannusten hinnalla. Asumisaikaisesta vuokranmaksusta on hyötyä sikäli, että asukkaan hyväksi luetaan vuokrissa maksetut lyhyen korkotukilainen lyhennykset. Aiemminkin voi muuttaa pois, mutta silloin asukas saa takaisin vain maksamansa viiden prosentin rakennuskustannusten hinnan. Summaan ei tässä vaiheessa ole asetettu indeksitarkistusta.
– Asuntojen hakijoilla on lyhyeen korkotukilainaan liittyvät tulorajat, mutta ei muita kriteereitä. Oletettavasti tällaisesta asumisesta kiinnostuisi nuoret perheet ja ensiasunnon ostajat, kertoo Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann.
Asotuotantoa on todella vaikea korvata
Nopeaa ratkaisua segregaation torjuntaan tällä asuntotuotannolla ei kuitenkaan saada, sillä ensin tehdään mallille markkinakartoitus ja selvitetään, minkä tyyppisillä asunnoilla olisi kysyntää. Ensimmäistä tonttia voitaisiin siten alkaa varailla ensi vuonna. Hankkeiden rakentamisen kesto Helsingissä on myös erittäin pitkän aikavälin toimintaa. Dhalmann arvioi, että ensimmäinen kohde olisi valmis arviolta kolmen neljän vuoden päästä.
– Uusi malli vaatii aina pitkän ajan lähteäkseen liikkeelle, jos mallilla ylipäänsä on kysyntää. Asumisoikeustuotannon volyymeihin on vaikea päästä ainakaan lyhyellä aikavälillä eli asotuotantoa on todella vaikea korvata. Olemme viestineet ympäristöministeriöön, että ongelmana on myös se, että lyhyen korkotuen ja osa-omistusasuntojen tuotantoa koskeva lainsäädäntö ei ole joustava tällaisen mallin kehittämiseen, kertoo Dhalmann.
Voisiko vanhoja asuntoja myydä asukkaille?
Vuokralaispäivillä Hekan asukas nosti esiin, että eikö uuden mallin kehittämisen sijaan voisi asukkaille myydä vanhoja, rajoituksista vapautuneita asuntoja omaksi.
– Lähtökohtaisesti rakennamme Heka-asuntoja lisää. Se on kaupungin asuntopolitiikan mukaista, koska halutaan, että tietty osa asunnoista on kohtuuhintaisia asuntoja. En näe vuokra-asuntojen myyntiä järkevänä, koska asunnoilla on kysyntää nimenomaan vuokra-asuntoina. Rajoituksista vapautuneita asuntoja on myös erittäin vähän, sillä rajoitukset jatkuvat aina, kun peruskorjauksiin otetaan valtion tukemaa lainaa. Yksittäisten asuntojen myynti olisi haastavaa myös hallinnollisesti sekä ylläpidon että korjaustoiminnan osalta, perustelee Dhalmann.