Asolain uudistus selkeyttää järjestelmää
Raisiolainen Esa Kankaristo uskoo asolain vahvistavan asumisoikeusasumisen asemaa kolmantena asumismuotona. Vason yhteistyöelimen lausunto lakiin huomioitiin muun muassa asukasvaikuttamisen ja asuntojen myynnin osalta.
Esa on asunut vaimonsa kanssa Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asoasunnossa jo 15 vuotta ja asumismuoto tuntuu yhä edelleen hyvältä vaihtoehdolta. Hän kokee voineensa vaikuttaa niin oman talonsa kuin myös yhtiön asioihin. Asukastoimikunnan puheenjohtajuuden lisäksi Esa toimii puheenjohtajana yhteistyöelimessä Ytessä, johon Vasokokous valitsee 16 asukasedustajaa. Vasokokous valitsee myös puheenjohtajan.
– Meillä on Vasossa hyvä keskustelukulttuuri, asiat hoidetaan yhdessä. Kokoonnumme Yten tiimoilta kerran kuussa ja saamme vaikuttaa niin talousasioihin kuin myös esimerkiksi rakenteilla olevien kohteiden suunnitteluun, kertoo Esa.
Asumisoikeusasuminen valikoitui Kankaristojen asumismuodoksi aikoinaan riskittömyyden, turvallisuuden ja helppouden vuoksi. Kohtuuhinnalla pääsi asumaan asuntoon, jossa saa asua niin kauan kuin haluaa ja rahansa saa pois, jos muuttaa pois.
Myös mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen tuntui hyvältä. Kankaristot asuvat kahdeksan asunnon rivitalossa, jossa omatoimihuoltokin pelaa Esan johdolla.
– On hyvä asia, että kaikki asoasumista koskevat asiat, myös asukashallinto ovat jatkossa yhden lain alla. Se selkeyttää toimintaa, toteaa Esa.
Vaikuttamismahdollisuus motivoi toimimaan
Uuden lain myötä Esa uskoo asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntyvän muun muassa siksi, että asukkaiden määrä hallituksissa lisääntyy. Häntä itseään motivoi toimimaan halu vaikuttaa omaan elämään liittyviin asioihin.
Esalla on pitkä kokemus järjestövaikuttamisesta muun muassa karavaanaritoiminnassa. Eläkkeellä oleva metallialan yrittäjä uskoo ennen kaikkea rakentavaan yhteistyöhön.
– On hyvä, että esitykseksemme mukaan lakia muokattiin siten, että valtakunnan tasolle saadaan toimintaelin, jossa asukkaat eri puolelta Suomea saavat tietoa ja voivat vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Tähän saakka äänekkäät asukkaat pääkaupunkiseudulta ovat olleet liian painokkaasti esillä. Haluamme, että järjestelmää kehitetään eteenpäin kaikkien etuja ajaen, toteaa Esa.
Asumisen oikeus on turvassa
Vason Yte esitti lausunnossaan myös, että asokohteiden myyntiin oikeuttavia poikkeustoimia voitaisiin toteuttaa vain siinä tapauksessa, että talossa asuu enää 20 % asosopimuksella olevia asukkaita. Lakiesitykseen kirjattiin lopulta prosenttiosuudeksi 30.
– Tuokin määrä takaa sen, että kohteiden myynti muutkin asolain kohdat huomioiden on todella vaikeaa. Siihen perustuen järjestelmä eikä asukkaiden asumisturva vaarannu lakiuudistuksen myötä. Toki jatkossa tulee pitää huolta, että taloja rakennutetaan hyville paikoille, jotta asunnoilla on tulevaisuudessakin kysyntää, toteaa Esa.
Aso on hintansa puolesta kilpailukykyinen
Asoasumisen kilpailukyky on Esan mukaan kunnossa. Turunseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat 13–14 euroa neliöltä, kun Vason asoasuntojen keskivastike on 10,25 euroa. Sama suhde pätee muissakin isoissa kaupungeissa. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi asiaksi Esa nostaa asuntojen kunnossapidon.
– Ongelmallista toki on, ettei vastikkeissa saa enää varautua korjaustoimintaan. Asukkaiden kannalta olisi edullisempaa, että varautuminen sallittaisiin. Silloin päästäisiin pienemmillä kustannuksilla. Asuntoja ja rakennuksia täytyy korjata koko ajan, jotta ne pidetään ajan tasaisessa kunnossa, korostaa Esa.
Tulevaisuutta pohtiessaan Esa pitää asoasumisen etuna mahdollisuuden yhteisölliseen asumiseen.
– Tämä järjestelmä antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Selvästi jälleen myös ymmärretään, että yhdessä tekemisellä saavutetaan itsellekin enemmän hyvää sen lisäksi, että voidaan auttaa muita, toteaa Esa.