Kuuntele ja koeta ymmärtää toista näkökulmaa
Korona-aika on lisännyt naapureiden välisiä erimielisyyksiä. Naapuruussovittelija Jens Gellin korostaa riitatilanteissa kuuntelemisen merkitystä.
Naapuruussovitteluun on tänä vuonna tullut aiempia vuosia enemmän yhteydenottoja.
– Ihmiset viettävät koronan takia enemmän aikaa kotona ja kiinnittävät herkemmin huomiota talon tapahtumiin. Toisaalta koronatilanne on myös lisännyt turvattomuudentunnetta ja epävarmuuksia tulevaisuudesta, mikä luo stressiä ihmisten elämään, kertoo Gellin.
Tyypillisimmät konflikteja aiheuttavat asiat kerrostalossa ovat äänet, joita syntyy väkisinkin, kun talossa asuu eri tavalla eläviä ihmisiä. Erityisesti äänet, joiden syntysijaa ei pystytä paikallistamaan, häiritsevät. Myös yhteistilojen käyttö aiheuttaa helposti kismaa.
Puhu oman kokemuksen kautta
Gellin neuvoo häiriötä kokevaa ihmistä käymään henkilökohtaisesti ja ystävällisesti keskustelemassa asiasta sen henkilön kanssa, jonka kokee aiheuttavan melua.
– Parasta on, jos pystyy kertomaan asian rauhallisesti siten, että puhuu oman kokemuksen kautta. Kertoo esimerkiksi, että on vaikea nukkua, kun naapurista kuuluu ääniä. Voi esittää asiansa kysyen, että tulisikohan ääni teiltä. Tiedän, että silloin kun tunteet ovat pinnassa, tuollainen on vaikeaa, mutta siksi kannattaakin miettiä tarkasti se hetki, jolloin menee puhumaan, Gellin neuvoo.
Jos naapuriin menee aggressiivisesti esittäen, että toisen elämä ei ole normaalia, vaan sairasta tai tahallista, kaivaa takuuvarmasti ongelmia itselleen.
Naapuruussovittelija ohjaa kuuntelemaan
Jos keskustelu naapurin kanssa ei toimi, voi ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Naapuruussovittelija kutsutaan usein paikalle silloin, kun yhtiötasollakaan ei saada asiaa selvitettyä.
– Pyrimme saamaan ihmiset kuuntelemaan toisiaan ja ymmärtämään toistensa näkökulmaa. Kuunteleminen on tärkeää siksi, että toinen osapuoli saa tunteen siitä, että tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja huomioon otetuksi. Jos molemmat ovat vain tohkeissaan omasta sanomisistaan, kuulluksi tulemista ei tapahdu ja konfliktin selviäminen vaikeutuu.
Joskus Gellinin on pitänyt sovittelijana sanoa toiselle osapuolelle, että kuulitko mitä toinen sanoi.
– Toinen on saattanut jopa pahoitella aiheuttamaansa häiriötä, mutta toinen ei kuule, koska on niin tohkeissaan omasta sanomisesta, eikä odota toiselta sellaista kommenttia.
Ihmisen tausta vaikuttaa reagointiin
Kiistatilanteissa vaikuttavat myös monet muutkin syyt kuin esimerkiksi häiritsevät äänet tai toimintatavat. Erityisesti niissä tilanteissa ulkopuolisen sovittelijan mukaan saaminen tilanteeseen voi olla tarpeellista.
– Ristiriitatilanne saattaa laukaista ihmiselle muistot jostain aiemmin tapahtuneesta. Aikaisempi trauma voi siirtyä ja konflikti saattaa syntyä ikään kuin omassa päässä hyvinkin pienestä syystä. Silloin voi helposti käydä myös niin, että ihminen katkaisee vuoropuhelun koetun häiriön aiheuttajan kanssa nopeastikin, toteaa Gellin.
Neuvontapalveluun voi soittaa kuka vain
Koska korona-aika lisäsi ihmisten ahdistusta asumisen arjessa, kesällä otettiin käyttöön uusi sovitteluneuvontapalvelu Sovittelu verkossa –hankkeen myötä. Neuvontapalveluun voi soittaa kuka tahansa, jos miettii miten naapurin kanssa syntynyttä kiistatilannetta kannattaa lähteä hoitamaan.
Maksuttomaan Sovittele verkossa –palveluun voi soittaa keskiviikkoisin klo 12–18 numeroon 050 543 6775.
Palveluun voi lähettää myös sähköpostia osoitteeseen e-help@sovittelu.com.
Verkko-osoitteesta https://sovittelu.com/sovittelu/sovittelu-verkossa/ löytyy myös chat-palvelu.
Naapuruussovittelua on käsitelty myös Vuokralaispäivillä, jonka ohjelmaan sisällytetään aina asukkaita laajasti kiinnostavia aiheita.