Tavoitteena yhdenvertaisuus

-Nyt haetaan yksinkertaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Asukasvalinta perustuisi jatkossa enemmän tarpeeseen, kuin siihen kuinka vanha järjestysnumero asukkaalla on. Siksi esimerkiksi järjestysnumero muuttuisi määräaikaiseksi, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen.

Asukasvalinnan ohella toinen suuri muutos koskee asukashallintoa. Yhteishallinto sisällytetään lakiin asumisoikeusasunnoista ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet laajenevat.

– Muutoksella korostetaan asojärjestelmän omaleimaisuutta ja sitä, että asohaltijoiden asema on asumisoikeusmaksun takia erilainen kuin vuokralaisten.

Karjalainen pitää koko järjestelmän kehittämisen kannalta olennaisena myös valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoamista. Siihen osallistuisivat ympäristöministeriön koolle kutsumana asukkaiden ja yhtiöiden edustajia sekä virkamiehiä.

– Tätä on toivottu erityisesti asukkaiden suunnalta. Myös ministeriölle on tärkeää, että saamme jatkuvan yhteyden asukkaisiin.

Karjalainen toteaa, että asukasnäkökulma otettiin vahvasti huomioon myös lain valmistelussa. Aluksi toteutettiin laaja kysely, jonka lisäksi järjestettiin verkkopaneeli, kuulemistilaisuuksia sekä pyöreän pöydän keskustelu.

– Lopputuloksen uskoisin olevan tasapainossa rakennuttajien ja asukkaiden näkemysten välillä. Jos liian yksipuolisesti huomioisi jompaakumpaa tahoa, järjestelmä jäisi käyttämättä, toteaa Karjalainen.

Julkisuudessa eniten intohimoa on aiheuttanut lakiin esitettävä kolmas iso muutos, asotalojen vapauttaminen ikuisista rajoituksista.

– Muutostarve liittyy talojen vanhenemiseen ja asuntomarkkinoiden jakautumiseen. Yhtiöillä pitäisi olla mahdollisuus ajoissa luopua taloista, joiden asunnoilla ei ole kysyntää asoina. On asoasukkaiden yhteisetu, että yhtiö pysyy elinvoimaisena, perustelee Karjalainen.

Laissa pyritään takaamaan asukkaiden asumisturva. Taloja ei voisi myydä ilman ARAn lupaa ja tiukkoja ehtoja. Edellytyksenä on muun muassa, että talon asunnoista alle puolet on asokäytössä.

– Vapautuksen pitää edustaa nimenomaan asukkaan etua eli ei tule olemaan mahdollista, että taloja myytäisiin vain huvikseen. Yhtiö on myös velvollinen tarjoamaan toista asuntoa ja omistusasunnoiksi lunastettaessa myös lunastamishinta olisi säännelty, korostaa Karjalainen.

Lakimuutoksen on pelätty myös nostavan asoasumisen hintaa.

– Ei ole arvioitu, että muutoksella olisi vaikutusta vastiketasoon. Vastikkeet määräytyvät lain mukaan omakustannusperiaatteen mukaan ja ARA valvoo vastikekehitystä, toteaa Karjalainen.

Jos eduskunta käsittelee lain suunnitellussa aikataulussa, se astuu voimaan alkuvuoden aikana.

– Tämä on tärkeä asia ja vaatii hyvän valmistelun. Osalle isommista muutoksista on myös tulossa siirtymäaika, jotta yhtiöt pystyvät valmistelemaan järjestelmänsä kuntoon, toteaa Karjalainen.

Olennaisimpia muutosehdotuksia

• Järjestysnumero valtakunnalliseksi

• Hakija voi saada yhden järjestysnumeron kerrallaan

• Järjestysnumero voimassa kaksi vuotta

• Siirtymäajan asuntoa voi hakea vanhalla järjestysnumerolla

• Yhtiön hallitukseen lisää asukasjäseniä

• Neuvotteleva yhteistyöelin voi valita valvojan koko yhtiön taloutta valvomaan

• Yhtiöiden asukasaktiiveista valitaan jäsenet valtakunnalliseen neuvottelukuntaan

• Talo voidaan muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi, jos talossa on enää alle 30 % asunnoista asumisoikeuskäytössä

• Seuraamusmaksu yhtiöille, jos säännöksiä rikotaan

• Asuntojen jyvityksen muutos käyttöarvon mukaiseksi

• Yhtiölle voi kieltäytyä karenssiaikana uudesta sopimuksesta, jos asukas saanut häädön asumishäiriön tai maksurästien takia


Takaisin sivun alkuun