ARA myöntää tänä vuonna 17,7 miljoonaa euroa korjaustoimintaan
Asuntomme lehti-kysyi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta, mitä Hämeenlinnan esimerkkikohteen osalta pitäisi tehdä, kun kohde ei saanut korjauslainaa. ARAsta ei otettu kantaa yksittäisen kohteen tilanteeseen. Sen sijaan ylitarkastaja Mikko Laakso antoi vastauksen korjauslainoituksen ja purkuavustusten jakamisperiaatteisiin.
”ARA painottaa korjauslainaa myönnettäessä, että asunnot ovat ensinnäkin korjaustarpeessa, ja toisaalta, että niillä olisi myös pitkäkestoista kysyntää. ARA kiinnittää huomiota myös asuntojen esteettömyyteen, joten sen toteutuminen on myös tärkeä kriteeri korjauslainaa harkittaessa. Lisäksi on tärkeää, että hakijayhteisö on riittävän vakavarainen, ja että sillä voidaan katsoa olevan edellytykset korjauslainan takaisinmaksamiseen. Joskus tilanne voi myös olla sellainen, että korjauskustannukset kasvaisivat turhan suuriksi verrattuna uudisrakentamisen hintaan.
Jos kohde ei voi saada korjauslainaa tai purkuavustusta, vaihtoehto voisi olla kohteesta luopuminen esimerkiksi myymällä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin käsittääksemme harvinaisia.
Purkuavustuksen myöntämisen edellytyksenä on ARAn myöntämä purkulupa tai vastaavat olosuhteet, jos rajoitukset eivät enää ole voimassa. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että avustus on vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
Tänä vuonna purkuavustusta on myönnetty 7,1 miljoonaa euroa. Avustusten turvin on purettu 1 218 asuntoa. Korjauslainoja on myönnetty kasvukeskusten ulkopuolelle yhteensä 17,7 miljoonaa ja niiden avulla on remontoitu 712 asuntoa.”
Tulkintaan tarvitaan joustoa
Vuokralaiset ry on huolissaan ARAn tiukoista korjausrakentamisen lainoituksen linjauksista. Asia koskee sekä vuokra- ett asumisoikeustaloja.
– Esimerkiksi esteettömyysvaatimuksissa pitäisi joustaa vanhojen talojen kohdalla. Talot on rakennettu aikaisempien rakennusmääräysten mukaan ja se pitäisi ottaa huomioon. Liian tiukka tulkinta johtaa asukkaiden kannalta huonoon lopputulokseen eli kohoaviin asumiskustannuksiin tai jopa kodin menettämiseen, jos talo päätetään purkaa, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Kustannuskuria toki tarvitaan, mutta siinäkin Viita peräänkuuluttaa kokonaisharkintaa erityisesti maakuntakeskusten asuntokannassa.
– Korostaisin ARA-kannan säilymisen merkitystä paikkakunnalla. Asukkaan edun eikä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ole hyvä asia, että markkinaehtoinen vuokra-asunto on ainoa vaihtoehto paikkakunnalla, toteaa Viita