Talouspolitiikan keskiöön ympäristö ja ihminen
Sosten pääekonomisti Anni Marttinen uskoo, että uusliberalistinen talouskasvun tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on ohi. Katse kohdistetaan yhä enemmän oikeudenmukaisuutta korostaviin talousmalleihin, jotka haluavat löytää ympäristön ja ihmisen tasapainon. Myös asuntomarkkinat kaipaavat uudenlaista ajattelua.
Donitsitalous on yksi malli, joka on tullut haastamaan kasvuaddiktiota ja kyseenalaistamaan tähänastisen talousajattelun perimmäistä tarkoitusta. Mallin avulla halutaan löytää keino vastata ihmisten sosiaalisiin ja perustarpeisiin ympäristön kantokyvyn rajoissa. Samansuuntaisia ajatuksia löytyy myös hyvinvointitalouden ja feministisen talouden malleista.
– Kuluttamisessa ja kasvussa ei itsessään ole pahaa, niin kauan kuin niillä ei kuormiteta luontoa. Kasvun tuloksia pitää vaan saada jatkossa jaettua tasa-arvoisemmin. Se sopii myös pohjoismaisiin hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin, joihin on aina kuulunut yhdenvertaisuuden toteutuminen, toteaa Marttinen ja kaipaa talouden mittarointiin laajempaa skaalaa kuin pelkän bruttokansantuotteen seuraaminen.
– BKT luotiin aikoinaan mittaamaan tuotannon kasvua ja se jäi käyttöön, koska tuotannon määrää on helppo laskea ja verrata. Sen rinnalle tarvitaan nyt mittaria, jonka avulla pystytään arvioimaan muun muassa ympäristön tilaa, köyhyyttä, terveydenhuoltoa, lukutaitoa tai työllisyyttä. YK:n kehittämä human development index eli hdi-mittari on yksi tällainen työkalu.
Uusi sukupolvi suunnannäyttäjänä
Tärkeintä Marttisen mukaan olisi ymmärtää, että kasvun täytyy huomioida myös muut kuin osakkeenomistajat.
– Talous ohjaa kaikkea tekemisiämme. Jos ekologiset ja sosiaaliset tasa-arvokysymykset jätetään talouden ulkopuolelle, eletään laput silmillä. Usein kuulee väitettävän, että olemassa olevaa järjestelmää ei voi helposti muuttaa, mutta elämme demokratiassa ja sen kautta meillä on aina mahdollisuus muutokseen, painottaa Marttinen ja uskoo tuulen jo kääntyneen Suomessa.
– Voimakas ilmastoaktivismi on vaikuttanut siinä määrin, että on vaikea enää tavata poliitikkoa, joka ajattelisi, että voidaan jatkaa entiseen tahtiin. Meillä on myös ihan uusi sukupolvi kuluttajia, joita kuvottaa ajatus uuden ostamisesta. He haluavat uusintavaa tuotantoa, uskovat kiertotalouteen ja haluavat vähentää luonnon kuormitusta.
Ympäristö ja tasa-arvo tärkeitä
Marttinen kuuluu itsekin kolmikymppisenä uuteen sukupolveen. Hän on noussut nopeasti eturivin talousajattelijaksi, joka pitää tuottavuutta tärkeänä asiana. Ihmisille pitää saada työpaikkoja veronmaksuvalmiuden takaamiseksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Ja työn pitää myös olla mielekästä, ympäristöä kuormittamatonta.
– Ihmisille täytyy ensisijaisesti taata omia arvoja ja osaamista vastaavaa työtä, jossa huomioidaan ihminen kokonaisuutena. Minun sukupolveni arvomaailmassa planetaariset rajat, ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä asia. Sen lisäksi arvostamme tasa-arvoa. Järjestelmä, jossa nyt elämme, on riistävä järjestelmä, jossa vain osa ihmisistä rikastuu ja inhimillisyys tuntuu olevan kaukana. Ei ihme, että ikäpolveni ihmiset harkitsevat tarkkaan, voiko tällaiseen maailmaan hankkia lapsia, lataa Marttinen.
Tasa-arvo ulotuttava myös asumiseen
Perheellistymisen ajatuksen myötä on hyvä siirtyä asuntomarkkinoihin. Marttinen muistuttaa tasa-arvoisen talousajattelun vaateen ulottuvan myös asumiseen. Donitsitalouden mallin mukaan kaikilla pitää olla koti, missä asua kohtuuhinnalla niin, että rahaa jää myös muuhun elämiseen.
– Asumisella on todella iso merkitys tasa-arvoisuudelle. Viime vuosina asunnoista on kuitenkin puhuttu enemmän sijoituskohteina kuin koteina, vaikka eiköhän asunnot ole ihmisille ensisijaisesti koteja, pohtii Marttinen, joka korostaa omassa asumisessaan myös asuinalueen merkitystä.
– Arvostan itse paljon asunnon sijaintia ympäristössä, jossa viihdyn. Aluekin voi olla ihmiselle koti ja luoda turvaa. Ihmisiä ei pitäisi taloudellisista syistä pakottaa asumaan alueilla, joissa he eivät viihdy, korostaa Marttinen.
Siinä asiassa ARA-tuotanto edistää ihmisten tasa-arvoa. Kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ymmärretään vaatia rakennettavaksi myös sijainniltaan vetovoimaisille alueille. Se on segregaation ehkäisemistä, mutta kyse on pohjimmiltaan tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.
Asuntomarkkinat eriyttävät ihmisiä
Tilanne tämän päivän asuntomarkkinoilla on mielenkiintoinen. Asuntomarkkinoita väitetään toimiviksi perustellen, että asuntoluotoilla on kysyntää ja omistusasuntojen kauppa käy. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
– Se että asunnot liikkuvat, ei kerro koko totuutta. On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pääse ostamaan asuntoa, mikä eriyttää väestöä. Tarvittaisiin tasa-arvottavaa järjestelmää, joka mahdollistaisi asumisuran alkuun pääsyn eli ensiasunnon ostoa pitäisi helpottaa, toteaa Marttinen ja suosittelisi miettimään radikaalejakin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.
– Olisi tärkeää, että suomalaisten suurin omaisuuden kartuttamiskeino mahdollistettaisiin jatkossakin. Väestöä ei pitäisi päästää siltä osin eriytymään eli että omaisuus kertyisi jatkossa vain harvoille.
Omaisuuden kertyminen entistä harvemmille vaikuttaisi tulevaisuuteen siten, että yhä suurempi osa väestöstä olisi valtion tukipalveluiden varassa. Ikääntyvässä Suomessa kysymys on vahvasti kansantaloudellinen.
Vuokramarkkinakin kaipaa muutosta
Kun omistusasuminen onnistuu yhä harvemmalta, vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut ja sen myötä asuntosijoittaminen lisääntynyt. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut kasvukeskuksissa hurjasti, mutta siitä huolimatta kysyntä ylittää tarjonnan siinä määrin, että vuokrataso on pysynyt korkeana. Vaikka koronatilanne hieman heikensi kysyntää, kaupungistuminen pitää huolta kysynnästä tulevaisuudessakin.
Vuokratason jatkuva kohoaminen huolestuttaa Marttista, mutta hän myöntää, että asian ratkaisemiseen ei ole helppoa tietä.
– Tilanne on vaikea. Jos halutaan alkaa puhumaan muutoksesta, pitäisi puhua hintakatosta, mutta se ei ole enää markkinataloutta. Kuitenkin jos liberaali markkina ei toimi, siinä vaiheessa pitäisi keksiä jonkinlaista sääntelyä. Muuten epätasa-arvoinen tilanne vaan jatkuu, muistuttaa Marttinen.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Asuntosäätiön asiantuntija-artikkelisarjassa tänä vuonna. Vuokralaiset VKL ry on Asuntosäätiön perustajajärjestö.