Hallitus on ajamassa tulorajoja ARA-asunnoille
Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.
– Tämä toimenpide on täysin turha ja selkeästi nykyisen hallituksen ideologinen linjapäätös. Ympäristöministeriö on tutkinut, että ARA-asunnot kohdistuvat jo nyt erittäin hyvin niitä tarvitseville. Siitä kertoo myös käyttöön otettavaksi kaavaillut tulorajat, jotka ovat korkeat. Sen sijaan tällä toimenpiteellä heikennetään ARA-vuokra-asumisen imagoa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja muistuttaa, että tulorajoja kokeiltiin jo Sipilän hallituksen aikaan.
– Niistä luovuttiin, koska niillä ei ollut käytännön merkitystä, mutta toimenpide sen sijaan lisäsi byrokratiaa.
Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella. Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki. Asunnot, jotka on tarkoitettu opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.
Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.
Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä. Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen.