Välimalliasumista selvitettiin hallitusohjelman tarpeisiin
Selvitys välimallin asumisen tarpeesta suurimmalla kaupunkiseuduilla -raportti julkaistiin syyskuussa. Raportin näkökulma keskittyy perustelemaan, miksi valtion ei kannata tukea asumista muuten kuin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta.
Selvityksen taustalla on, että hallitus antoi viime vuonna päätöksen lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen lainojen tukemisen vuoden 2026 alusta lähtien. Päätös yllätti kaikki, joita asoasuminen kosketti; asukkaat, asuntoja rakennuttavat ja omistavat yhtiöt sekä kaupungit. Päätöksen pohjalle ei tehty minkäänlaisia selvityksiä. Päätöksen vaikutusarviointiselvityksen tekeminen käynnistyi vasta tämän vuoden marraskuussa.
Myös asoasukkaiden etuja ajavassa Vuokralaiset ry:ssä oltiin tyrmistyneitä päätöksestä.
– Jo taustaselvitysten puute sinällään antaa kuvan kiireisestä asian valmistelusta. Sen lisäksi lakkauttamispäätös tehtiin tilanteessa, jossa rakentamisen sektori kärsii todella syvästä matalasuhdanteesta. Päätös oli vastuuton myös asoasukkaiden kannalta. Järjestelmä on jo 100 000 asukkaan valitsema asumismuoto, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Asoasumisen osoittamat välimalliasumisen hyödyt eivät riittäneet
Syyskuussa valmistuneessa selvityksessä lähtökohtana oli tuottaa analyysi uuden vuokra- ja omistusasumisen välimallin tarpeesta suurimmilla kaupunkiseuduilla, sekä tarvittaessa esittää vaihtoehto välimalliksi ja ehdotus sen toteuttamiseen. Selvityksen ulkopuolelle jätettiin asumisoikeusasuminen juuri siitä syystä, että hallitus oli jo päättänyt tuen lakkauttamisesta. Raportin toteuttivat Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ja diplomi-insinööri Matti Kuronen.
Kuulemisten ja ohjausryhmän kokousten antina välimalliasumiselle tunnistettiin kymmenen hyvää, asumisoikeusasumisen kokemuksen myötä saatua tuttua syytä, miksi välimalliasumista tarvitaan:
- segregaation torjunta
- alueiden rakentuminen nopeammin
- auttaa asukasta muuttamaan vuokralta omistusasuntoon
- asuntorakentamisen suhdanteen tasaaminen riittävän tuotannon kautta
- ikäihmisille keino muuttaa kaupunkiin
- antaa asukkaille mahdollisuus kokea asumispysyvyyttä
- asukasvaihtuvuuden vähentäminen
- saada aikaan erilaista ja parempaa asuntokantaa esimerkiksi isompien asuntojen muodossa
- saada pieni- ja keskituloisille keino päästä kaupunkiin
- työmarkkinoiden tehostaminen
- varallisuuden kertyminen omarahoitusosuudelle
Välimallia vastaan löydettiin 13 haittaa, jotka painoivat selvityksentekijöiden tuottamassa lopputuloksessa:
- kustannustehokkuus
- tuen kohdentuminen
- heikko tunnettuus
- haittoja muille välimalleille
- vain vähän omistajia
- vain vähän rahoittajia
- vain vähän kilpailua
- mallin evoluutio
- asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
- tuki sitoo kohteeseen
- segregaatio pahenee talotasolla
- omistusasumisen kysyntä laskee
- lisää byrokratiaa
Asojärjestelmä olisi jo olemassa ratkaisemaan haasteita
Selvityshenkilöiden arvioinnin perusteella vahvin perustelu välimallille on kasvukeskusten segregaatioriskeistä kärsivien alueiden tukeminen. Toisena perusteena pidettiin nykyisen toimintaympäristön tilannetta, kun asumisoikeusrakentaminen on loppunut tukien päätyttyä ja samalla tontteja on varattu välimallin tuotantoon. Nykyisessä markkinatilanteessa vapaarahoitteinen omistus- ja vuokrarakentaminen ei ole käynnistynyt heikommilla kaupunkikehitysalueilla. Selvityksessä ehdotetaankin, että asuntomarkkinoita ja rakentamista voisi auttaa vähintäänkin väliaikaisesti jonkinlainen uusi välimalli.
– Voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi lakkauttaa toimiva järjestelmä, jolla olisi juuri nyt mahdollisuus tuottaa yhteiskuntaa monella tavalla palvelevia asuntoja. On harmillista, että asumisoikeusjärjestelmä ei ollut selvityksessä mukana, sillä ehkä selvityshenkilöt olisivat voineet silloin ottaa kantaa asumisoikeusasuntojen tuotannon jatkamiseen. Tuo raportin esiin nostama ongelma alleviivaa hallituksen asotuotannon tukemisen lakkauttamisen järjettömyyttä juuri tässä suhdannetilanteessa, toteaa Viita.
Asuntopolitiikassa pitäisi ymmärtää turvallisuuden merkitys
Vuokralaiset ry on esittänyt, että asumisoikeusasuntojen tuotantoa pitää jatkaa ja lopettamisen sijaan kehittää järjestelmää, joka on tuottanut markkinoille jo yli 50 000 asuntoa.
– Vaikka selvitystyössä todetaan, että asumisoikeusasuntojen määrä on vähäinen, vain 4 % väestöstä asuu asoasunnoissa, järjestelmä on silti tarpeellinen todella suurelle joukolle suomalaisia. Heidän asumiskokemustaan pitäisi vähätellä, eikä varsinkaan luoda turvattomuuden tunnetta hätiköidyillä päätöksillä. Asoasuntojen tuen lakkauttamispäätös ja puheet olemassa olevien asuntojen tulevaisuudesta aiheuttavat huolta asukkaille. Kun on kyse asumisen turvallisuudesta, asuntopoliittisia päätöksiä pitäisi puntaroida todella harkiten, muistuttaa Viita.
Asukkaiden näkökulma olisi pitänyt olla vahvempi
Välimalliasumisen selvityksen tuloksena esiteltiin mahdollisen uuden tarkkarajaisen segregaation torjuntaan keskittyvän välimallin ominaisuudet. Erilliselle hallintamuodolle ei kuitenkaan nähty perusteita. Uusi vuokra-asumisen malli pohjautuisi 10-vuotiseen korkotukilainoitukseen. Malli on hyvin lähellä jo käytössä olevaa lyhyyttä korkotukimallia, jota ei ole tähän saakkakaan laajasti toteutettu. Ja vaikka uusi malli otettaisiin käyttöön, se alkaisi tuottaa asuntoja vasta vuosien päästä, koska rakentamisen prosessit ovat pitkiä.
– Selvitystyön ansiona on, että se nostaa esiin Suomessa käytettävissä olevat välimalliasumisen konseptit. Olisimme toki toivoneet, että siinä olisi paremmin huomioitu myös asukkaiden näkökulma. Asumisessa on kuitenkin ennen kaikkea kysymys asukkaiden elämästä, toteaa Viita.
Selvitys välimallin asumisen tarpeesta suurimmalla kaupunkiseuduilla -raportti on luettavissa Valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165836 (linkki avautuu samaan ikkunaan)